maanantai 22. lokakuuta 2012

Yhteinen muisto


Käsiä paleltaa, mutta pitää silti kirjata tuoreeltaan muistiin yhteinen muisto. Naapurikorttelissa vihittiin tänään käyttöön illan hämärtäessä vuosien odotuksen ja ainakin yhden vuoden rakennusprojektin jälkeen juhlallisin menoin  Tapio Wirkkalan puisto. 

Puiston on suunnittellut monitaitaja, ohjaaja, lavastaja, taiteilija, arkkitehti Robert Wilson. Hän oli saapunut itse avajaistilaisuuteen ja liikutti sankkaa osallistujajoukkoa puheellaan. Amerikkalaiseen tapaan ensin kehuttiin suomalaiset, sitten vähän itseä ja lopuksi siteerattiin suurmiehiä. Oikeasti tuntui, että Wilson oli itsekin hieman liikuttunut. Tunnelma olikin jotenkin lumoava. Koko puisto oli täynnä ihmisiä, kylmässä ilmassa hengityshöyryt sekaantuivat toisiinsa. Puiston led-valot syttyivät kuin vahingossa puheen aikana ja iso joukko kaikenikäisiä lapsia säntäili sinne tänne puhujakorokkeen editse. He olivat oikeasti innoissaan ja ottivat puiston kaikki osat välittömästi haltuunsa. Lasten utelialisuudella.


Palaan valoisaan aikaan yhdeksään Wilsonin luomaan tilaan,
yhteisiin huoneesiimme ja niiden kalusteisiin. 


Puhuva ja valaistu kaivo.


4 kommenttia:

  1. Näyttää hienolta, ja varsinkin tähän vuoden pimeimpään aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On näköjään ylitetty nyt meidän kaupunginosassa uutiskynnyskin monella taholla puiston ansiosta.

      Poista
  2. Haa, minä olen vain lukenut tuosta projektista, mutten tiennyt että puisto on nyt avattu. Ehkäpä joskus ehdin sinne.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!