Kaikki se ilo

Ilo asuu silmissäni,

ilo elämästä.

Kaikki on hyvin tässä näin.

Olen täydellinen ja rakastettu, juuri tälllaisena kuin olen.

Säilytä pieni kulta ilo aina silmissäsi!

toivoo isoäiti

Tämä kuva on yksi lempikuvistani. Kuvassa lapsenlapseni on viiden kuukauden ikäinen. Eilen hän täytti 1 v. 

Kun katson tätä kuvaa, tulen heti hyvälle tuulelle, iloselle mielelle ja onnelliseksi. Toivottavasti niin käy sinullekin!

Sumussa

Ranta-asujana teen havaintoja sumusta useina aamuina erityisesti keväisin ja syksyisin. Tänään aamulla oli hyvin sumuista ja sumuisuus jatkui tavanomaista pidempään, aina puolille päivin asti. Tunnelma keskustassa oli outo. Kuin äänetkin olisvat vaienneet. Ihmiset ja autot haihtuivat sumuhuuruun. Espalle käveltyäni sumu alkoi hälvetä. Taika haihtui hetkessä taivaan tuuliin.

Näitä kuvia en muokkaillut kuvankäsittelyssä mitenkään pieniä rajauksen tarkistuksia lukuun ottamatta. 

Yhtenä iltana

Yhtenä iltana puolen yön aikaan nostin katseeni tietokoneen ruudulta ja katsoin ulos ikkunasta. Lumipyry pyyhkäisi puistovalaisimien valokiiloihin hienot viuhahdukset. Missä kamera…! Sen verran mukavuudenhaluinen olen, että tyydyin parvekkeelta kuvaamiseen. Pidän ikkunastani näkyvän rantapusiton ulkovalaistuksesta erityisesti sumuisina ja lumisateisina iltoina. Jonain päivänä vielä karistan mukavuudenhaluni ja menen jalustan kanssa kuvaamaan. Eikö muuten ole tuo valaisimen alapuolella oleva yksinäinen puistopenkki romanttisen näköinen levähdyspaikka?

Vierivät vuodet

Tänään mielessäni pyöri, että minun pitäisi muistaa jotain tästä päivästä? Vasta kävellessäni töistä kotiin muistin, että viisi vuotta sittenhän taisin kirjoittaa ensimmäisen postauksen. Kotona tarkistin asian ja näin on. Aloitin viisi vuotta sitten kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi ruusun kuvalla ja jatkan nyt samaan malliin - tosin astetta kurttuisemalla ruusulla.

Tahti on alkuinnostuksen jälkeen melkoisesti hiipunut. Olen säilynyt itsenäisenä, ehkä jopa hieman yksinäisenä bloggaajana. Ei ole syntynyt verkostoa, mutta en ole varsinaisesti sellaista kalastellutkaan. Toki ilahdun tavattomasti, jos joku jättää kommentin tai joku postaus kerää syystä tai toisesta tavanomaista enemmän lukijoita.

Aloin aikoinaan kirjoitella blogia pitääkseni yllä luovan kirjoittamisen harrastusta. Aloittaessani otin ensimmäiset kuvat peruscannonilla, siten ostin vähän paremman kameran, sittemmin järjestelmäkameran ja pikku hiljaa muutaman laadukkaan putken. Kuvausinnostuksen kasvaessa lopetin kirjoittamisen ja palasin kuvataideharrastuksen pariin. Maalausryhmäni lopettaa viikottaiset kokoontumiset tänä keväänä. Tekisi mieli vaihteeksi löytää sopiva kirjoittajaryhmä tai lukupiiri ja jättää maalaaminen vuorostaan vähemmälle. 

Tällä iällä viisi vuotta on loppujen lopuksi aika pitkä aika. Olen onneksi säilyttänyt terveyteni, vaikka molemmat polveni olenkin loukannut. Toistaiseksi ei ole tapahtunut mitään dramaattista vanhenemiseen liittyvää kunnon romahtamista, mutta kieltämätä tunnen kyllä vuosien kertymisen kehossani.

Olen tänä aikana muuttanut kahden ratikkapysäkin päähän aiemmasta Helsingin kodistani ja saanut reilut kymmenen lisäneliötä ympärilleni. Työpaikka on säilynyt entisenä, mutta painotukset ja moni muu töihin liittyvä asia on kokenut muutoksia. 

Ihaninta näinä vuosina on ollut isöäidiksi tuleminen ja uuteen elämänvaiheeseen siirtyminen rakkaan lapsenlapsen syntymän myötä. Siitä olen ajatellut kirjoittaa vielä jonain päivänä!

Taitekohdassa

Maaliskuu on taitekohta.

Selvisin talvesta ja pimeästä.

Aauringonnousu siirtyy päivä päivältä koillisemmaksi.

Kevät ja kesä,

uskallan jo odottaa teitä.

Öljyväritaiteiluni on vuodelta 2014.