Porvoon kujat ja takapihat

Neljän päivän vapaaputken suunnitelmat muuttuivat ulkoilusta sisäpainotteiseksi. Taivaalta on tullut vappupäivästä alkaen kaikkea mahdollista: vettä, lunta ja rakeita. Välillä aurinko on paistanyt terävästi siniseltä taivaalta ja hetkessä taas harmaat paksut pilvet ovat peittäneet taivaan. Ulos mennessä tekisi mieli kaivaa esiin talvisäilöön laitetettu toppatakki. 

Perjantaina hoidetltiin juoksevia rästihommia käyden puutrahamyymälässä, IKEA:ssa, puutavarakaupassa ja rautakaupassa. Hyvä, kun asioita saatiin hoidettua. Netti on ollut toimimaton muutaman päivä ja se harmittaa, kun kerrankin olisi ollut aikaa tehdä postauksia. Minulle on muuutamat rästipostaus tulossa, kun Saunalahti sai taloyhtiön valokuitukaapelit taas toimimaan.

Eilen lauantaina alkoi hieman tympäistä sisätiloissa lojuminen ja teimme reissun Porvooseen. Aikaisemmin olemme käyneet Porvoossa turistien sesonkiaikaan. Nyt kaduilla oli väljempää ja kahviloissa tilaa. Löydettiin vahnat tutut paikat ja uusi lankakauppa. Kotiin tuotiin Brunbergin tuliaisten lisäksi Kuismi:n teetä, saaristolaisleipä ja lankaa.

Ilma oli jäätävän hyytävä. MK kulki kylmissään edellä ja minä jarruttelin kuvatessani Porvoon takapihoja, mutkittelevia kujia ja puita. Keskityin tällä kertaa erityisesti rajaamiseen enkä kuvannut tavanomaisia turistijuttuja. Niistähän olen tehnyt ainakin yhden postauksen, mikä löytyy täältä Rajaaminen onkin Porvoossa haasteellista, koska talot on rakennettu lähes vinksinvonksin ja maasto polveilee. Tässä joitakin rajauksia:

Tiloja ja pintoja Porvoossa

Seitsemän vuotta sitten olin silloisen työpaikkani kanssa viettämässä virkistyspäivää Porvoossa. Oli kaunis kesäpäivä kuten nyt lauantainakin, jolloin teimme tämän kesän Porvoo-visiitin. Seitsemän vuotta sitten ajauduimme kollegan kanssa sattumalta vanhaan tehtaaseen, missä oli kesänäyttely ja sen yhteydessä esiteltiin ideoita tilan muuttamiseksi Avantin konserttisaliksi ja muuhun kulttuurikäyttöön. Myöhemmin olen lukenut lehdestä, miten projekti on edennyt. En tiedä, milloin tämä Taidetehdas on tarkalleen avattu, mutta vasta nyt kävimme katsomassa lopputulosta.

Olin hieman pettynyt, kun käytännössä vanha rakennus oli purettu. Niin näyttää käyneen tämän näytillä olleen kuvankin perusteella.

Vain punatiilestä muurattuja seiniä oli säilytetty. Rakennus oli muuten lähes kokonaan uusi pintoja ja runkorakenteita myöten. Silloin kauan sitten kokemaani tilakokemusta en tavoittanut. Avantin konserttisali oli tosin lukittu, joten sinne emme päässeet kurkkaamaan. Olikohan vaikutuksen tehnyt korkea tehdashalli lukittujen ovien takana?

Tässä tuli taas kerran koettua todeksi se, että uusi ei tunnelmaltaan aina tavoita vanhaa, vaikka suunnittelussa onkin tavoiteltu industrial-henkeä betonisissa pintarakenteissa ja sisustuksessa ja vaikka suunittelijanakin on toiminut ansioitunut toimisto ARRAK Arkkitehdit Oy. Ihan tyylikästä ja linjakasta tietty, mutta se seitsemän vuotta sitten kokemani fiilis jäi puuttumaan.

Opasteet olivat puutteelliset eikä satunnainen kuljeksija saanut mitään käsitystä näyttelyistä tai taiteilijoista. Kaupungin taidelaainaamo, taidekeräilijän pieni erityisnäyttely ja nuorten kevätnäyttely(?) olivat toisessa kerroksessa - muuten tauluja oli ripustettu sinne tänne. Opas-henkilöäkään ei näkynyt missään, mutta kukaan ei myöskään velottanut sisäänpääsymaksua. Palvelua ei tietenkään saa ilman henkilökuntaa eikä henkilökuntaa ilman palkkaa.

Taidetehtaalla oli myös elokuvateatteri ja ravintolarypäs Bistro Sinne tyyliin hyvin sopivine sisustuksineen.

*****

Muitakin mielenkiintoisia tiloja, pintoja ja tunnelmia tuli tietysti vastaan. Brunbergin uutuus suklaalakritsi vei kielen melkein mennessään. Joskus olisi kiva käydä täällä niin, ettei turisteja parveile kaikkialla. Porvossa on turistiryysiksestä huolimatta aina kiva käydä: