maanantai 11. marraskuuta 2013

Vastauksia ja piirroksia lähiluonnosta

Rouva Pioni Kaikenkirjavasta puutarhastaan haastoi minut vastaamaan laatimiinsa kysymyksiin. 

Kiitos haasteesta! Tässä ovat vastaukset mielenkiintoisiin kysymyksiin. 

Kuvat ovat omasta pensselistä,  lähistön luonnon innoittamana musteella vetäistyt.

Mitä sinulle merkitsee pyhä/mikä sinulle on pyhää?


Pyhä on jotain tavanomaista suurempaa ja ylevöittävää. 
Minulle pyhää ovat luontokokemukset: luonnon monimuotoisuus,
maailmankaikeuden äärettömyys,
auringon nousu ja lasku jokaisena päivänä, värit, valo, maa, ilma ja vesi. 
Luonnon tuhoutuminen ja saastuminen surettaa.

Pyhyyttä voi kokea myös jossain hyvin vaikuttavssa tilassa, esim Canterburyn katedraalissa, 
Kölnin tuomiokirkossa tai josssain huimassa modernissa konserttisalissa. 
Siksi, että tila on juhlava ja suuri ja akustiikaltaan erityinen.

Tietenkin pyhää ovat myös perhe, lapset ja muut läheiset. Rakkaat ja tärkeät ihmiset.


Mistä asioista nautit eniten vapaa-aikanasi?


Nautin luonnon tarkkailusta, lintujen muutoista ja taivaanrantaan tuijottelusta. 
Harrastukseni liittyvät kuvalliseen ja kirjalliseen ilmaisuun. Niissä riittää harjoittelemista. 
Aina tulee uusia oivalluksia ja koko ajan oppii. 

Käsitöiden tekemisestä ja lukemisesta innostun myös.
Lukukokemukset on mielenkiintoista jakaa jonkun toisen kanssa.

Kävelystäkin pidän – yksin tai kaksin, mutta en isommassa joukossa. 
Uimassa käyn aina yksin. Likinäköisenä koen todellakin olevani siellä yksin, 
muut ihmiset ovat jotain kasvotonta taustamassaa. 
Kerran istuin uimahallin saunassa, kun vieressä istuva nainen tiedusteli, että oletko Päivi? 
Äänestä minäkin tunnistin hänet.

Mikä tällä hetkellä on itsellesi elvyttävintä arjen keskellä?


Juuri nyt minua ”elvyttää” eniten tavaroiden sullominen pahvilaatikoihin. 
Jokainen täysi laatikko vie kohti uutta, vaikka ei vahassakaan mitään valittamista ole.

Mainitse jokin sinulle merkittävä musiikkikappale.


Minulla ei ole yhtä erityisen merkittäviä musiikkimieltymystä.
Pidän musiikista aina Bachista Beatleseihin - mielentilan mukaan.


Mainitse jokin sinulle merkittävä kuvataiteellinen taideteos.


Ei ole mitään yhtä merkittävää teosta, mutta impressionistit ovat heikkouteni. 
Suuria kokemuksia ovat olleet mm. Pariisin Orangerien museo ja siellä Monet'n 
kaarevien seinien pituiset lummetyöt, Turnerin lukuisat loistokkaat akvarellit Tate Gallery:ssa
tai Picasson voimallinen taide Pariisin Picasso-museossa.

Onko sinulla turvavaate/turvavaatteita? MIllainen se/ne ovat?


Äidin itselleen tekemä flanelliyöpaita on turvavaatteeni.
Se on tehty taiten kolmesta erilaisesta vaaleansinisestä kukikkaasta flanellista ja 
siinä on pyöreät kaksinkertaiset kaulukset ja napein varustettu miehusta sekä hihansuut.
Vähän säästelen yöpaitaa, koska se on aivan korvaamaton.


Lapsuusmuisto, joka tulee mieleesi ensimmäisenä.


Varhaislapsuuden muistot liittyvät Yyterin Kaanaan kylään, perheeseen, siskoihin ja 
kylän lapsikatraaseen. Muistelen, että leikin lapsena ihan kamalasti. 
Osittain leikin leikkejä yksinkin, mielikuvituslasten kanssa. 
Luulen, että todellakin leikin paljon, koska omat lapseni olivat myös innokkaita 
ja mielikuvitusta omaavia leikkijöitä.

Unelmasi tai haaveesi tällä hetkellä.


Konreettinen haave tai toive on, että selviän kunnialla edessä olevasta muutosta.
Tietysti unelmoin, että lapseni olisivat aina ja ikuisesti onnellisia
ja että itse eläisin vanhaksi mahdollisimman terveenä.

Pystytkö näkemään itsesi vanhana? Millainen olet?


Minulla on vanhuus jo niin lähellä, että pystyn hyvinkin näkemään itseni vanhana. 
Tuskinpa tästä kovasti enää vanhana muuksi muutun. 
Olen asunut seniorien joukossa nykyisessä kodissa ja huomannut, että ikävuodet ovat vain numeroita. Henkinen ikä on se, minkä ihmisessä todellisuudessa kokee ja vain se merkitsee.
Eivät eletyt vuodet, rypyt tai harmaat hapset.
Minä ainakin olen iän myötä vain viisastunut ja kypsynyt paremmaksi ihmiseksi.
Jokainen varmasti toivoo, että järki pysyisi päässä ja kehokin säilyisi
kohtuullisessa kuosissa ikävuosien kertymisestä huolimatta.
Kun ajattelen seuraavaa syntymäpäivää, hämmästyttää kieltämättä hieman ikävuosien karttuminen.
Sen jälkeen kun täytin 40 v, vuodenkiertoon on tullut huimasti lisää vauhtia.


Mikä sinusta on parasta lähestyvässä vuodenajassa?


Tämä marraskuu joutaisi minusta hyvin pois kalenterista.
Voisin siirtää sen alkukesään ihan mainiosti. 
Seuraavaksi odotan talvipäivän seisausta, että loppuisi taas tältä talvelta
tämä jatkuva päivästä toiseen pimeneminen.

Miten suhtaudut joulunodotukseen?



Joulu on latautumisen, rauhoittumisen ja ihmissuhteiden aikaa. 
Suhtaudun nykyisin joulunodotukseen vailla minkäänlaista hössötyksen häivääkään. 

6 kommenttia:

  1. Luin että verenkiertoon on tullut huimasti vauhtia sen jälkeen, kun täytit 40. Ihmettelin, mistä sellaiset vauhdit saa ja haluan samaa itsellekin, mutta kyse olikin vuodenkiertosta. Tässä postaksessa on niin hienot kuvat, että kilpailevat huomiosta vastausten kanssa.

    Olisi ihana päästä kiertämään Pariisin taidemuseoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just, ei ole tullut verenkiertoon vauhtia, mutta kiertää se veri kumminkin. Mulla tulee posket esim. tuulessa ja saunassa ihan punaisiksi, joten ainakin pintaverenkierto lienee vielä kohtuullinen.

      Poista
  2. Mielenkiintoiset vastaukset,
    hienot kuvat.
    Minkä kokoisia ovat alkuperäiset työsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä tussipiirrokset ovat eri kokoisia ja luonnosmaisia. Olen tehnyt näitä enempi käden iloksi. Säilytän näitä isoissa muovikasseissa ja välillä aina karsin eli käytän esim. kortteina.

      Poista
    2. Kädet ja mieli tarvitsevat iloa,
      aivot ärsykkeitä. Onni sillä
      joka tänä päivänä saa itsetehdyn kortin.
      Hyvä sinä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!