Aamusta iltaan

Aamulla nukuimme pitkään. Aamupalaksi söimme kahvin kera leipää, suklaata ja pipareita. Kävelimme siltaa pitkin kalliolta kalliolle. Kävimme ostamassa kioskilta tulitikkuja ja Veikkauksen joulukalenterit. Iltapäivällä tapasimme vanhan tutun. Katsoimme ikkunasta joen uomaan. Taivaalla näin vaaleanpunaisia, auringonsäteiden kultaamia pilviraitoja. Söimme pikaruokana maa-artisokkakeittoa ja laskimme, että Jouluun on kolme viikkoa.

Kotiin tulin illan hämärtyessä. Ilma tuntui hieman viilenneen. Kotimatkalla meinasin käydä ruokakaupassa, mutta jonot olivat liian pitkät ja käännyinkin kotiin. Nyt on alkanut se aika vuodesta, jolloin ihmiset kuvittelevat ruuankin loppuvan kaupoista. Kotona säädin radion Juluradion aalloille, sytytin jouluvalot ja kynttilän. Kynttilöitä olen tosin poltellut jo lokakuusta lähtien ja jouluvalotkin sytytin viikko sitten.  Olohuoneen ikkunasta taivaalla näkyy maan kiertolainen, kuun puolikas.

Aloitin uusien raitapolvisukkien neulomisen. Silmukoita luodessani mietin, että selviydyn loppuvuoden töistä ehkä venyttämällä kahta työpäivää viikossa pidemmiksi. Päätin olla ensi viikolla tehokas, ettei töissä tulisi mitään viime hetken paniikkia.  Joulusta tai sen valmistelusta minulle ei paniikkia tule. Kaikki joululahjatkin on jo ostettu, joten voin kierrellä loppuvuoden ajan kaupat mahdollisimman kaukaa. Jotain olen elämässä sentään kait oppinut.