Hyvää matkaa, koskikara!

Koskikara (Cinclus cinclus) on mielenkiintoinen ja sympaattinen pieni varpuslintu. Se on pallomainen, noin kottaraisen kokoinen. Lintu on musta lukuun ottamatta valkeaa rinnusta. Lintu pesii Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä, mutta joutuu ankarina talvina siirtymään talveksi etelämmäs, vapaana virtaavien vesien äärelle. Lintu syö koskien kivien koloista löytämiään herkkuja, erilaisia pieniä vesieliöitä. Koskikara on uskomattoman taitava sukeltaja. Se seisoskelee jään reunalla tai kivellä ja hyppää tämän tästä jääkylmään veteen, sukeltaa pitkiä kiitoja vastavirtaan ja nousee taas jäänsyrjälle syömään saaliinsa.  Ja sitten taas plums veteen vaan. Tätä näyttää jatkuvan koko päivän. Koskikarasta löytyy tietoa mm. täältä:  http://www.sll.fi/pohjanmaa/pienvedet/koskikara

Parin talven aikana koskikara on talvehtinut Vanhankaupunginlahdella, Vantaanjoen vapaana virtaavassa uomassa, sillan alla. Linnun touhuja on mielenkiintoista seurata ja seuraajia on tämänkin talven aikana totisesti riittänyt. Kuinkahan monen maailman eri kolkasta saapuneen bongarin ja kuvaajan muistikortille lintu on talven aikana ikuistunut? Linnun touhuja seuraavia näyttää kosken rannalla riittävän. Koskikaraa eivät siihen suunnatut teleobjektiivit näytä häiritsevän.

Vanhankaupunginlahdelta paloi eräänä aamuyönä runsas kuukausi sitten vanha puurakenteinen ravintola melkein perustuksiinsa asti. Täytyy myöntää, että huolissani mietin että mitenkähän pienelle koskikaralle mahtoi käydä. Jos lintu joutui lähtemään evakkoon savun takia, se ei kauaa pärjäisi kovassa pakkasessa ilman sulaa vettä ja särvintä. Piti mennä tarkastamaan linnun vointi ja hyvin se näytti voivan. Jokin aika sitten koskikaralle ilmestyi seuralainen.  Luulen, että linnut siirtyvät pohjoiseen lähipäivinä. Hyvää matkaa ja tervetuloa taas ensi talvena tänne etelään!

Tämä siltarumpu on tullut koskikaralle talven aikana varmasti tutuksi.