Maanantaina allakoin työviikon työt joka päivälle. Tiesin, että väliin saattaa tunkea ennakoimatonta ja niin tapahtuikin. Ihan kaikki kaavailemani hommat eivät siis tulleet tehdyiksi.
Tiistaina sain kun sainkin viime tingassa lähetettyä kirjoittajaryhmälle kirjoitusharjoitukseni. Viikonloppuna olin jo kertaalleen luovuttanut ja ilmoittanut, että nyt ei tekstiä synny.
Keskiviikkona uskaltauduin astumaan kehonkoostumusanalysaattoriin. Itsetuntemukseni vahvistui kerta heitolla. Olen hieman itsepetollisuutta tuntien koko aikuisikäni ajatellut, että kehoni terveellinen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin takaava painoindeksi on lievän ylipainon puolella. Nyt selvisi, että MUSCLE MASSini olikin aivan huippu eli olen geeniperimältäni ja aiempien elämäntapojeni ansiosta lihaksikas keholtani. Luuston vähäinen osuus taas säikäytti minut, mutta sain kuulla sen olevan normaali eikä esimekiksi luukadon seurausta. Luumassaa on siis ihmiskehosta yllättävän vähän, ehkä juuri kuvituksena olevan rautalankatyypin rangan verran. Rasvaa kehossani on reippaasti liikaa, mikä ei suinkaan ollut yllätys. Rasva on kuitenkin enemmän ihon alaista kun sisäelimiin kiinnittynyttä. Tämäkin oli siis lohdullinen tieto. Jos saan rasvaa poltettua ja lihakset ja luut säilytettyä, olo ja elämänlaatu voivat mahdollisesti parantua.
Torstaina menin kuntosalille ja tämä ryhtiliike muuten olikin aika kovan kynnyksen takana. Jalkaturmavuosi kuitenkin pakottaa etsimään syys- ja talviactionia salilta. Fysioterapeutti laati minulle yksilöllisen harjoitusohjelman. Itse asiassa laitteet tuntuivat mukavilta ja helppokäyttöisiltä, erityisesti ergonominen lämmittelykuntopyörä. Nyt minulla on kulkukortti laitteiden ääreen ja harjoittelumahdollisuus lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Eli joudun aika paljon keksimään vastaisuudessa verukkeita…
Perjantaina siirryin suosiolla talvipalttooseen, vaikka Helsingissä ei ole vieläkään ollut yhtään pakkasyötä. Kylmää siitä huolimatta. Suljin tänään päättäväisesti työpaikan oven jo puoli neljältä. Eiliset voimailuliikkeet tuntuvat käsivarsissa, olkapäissä, rintalihaksissa ja lapaluissa.
Ryhtiliikkeiden teko kävi tällä viikolla niin voimille, että nukahdin ratikkaan ja heräsin vaunun kurvatessa päättärin kääntöpaikalle!
Olin myös keväällä tuossa kehoaalyysissä ja tulos oli myös että rasvaa liikaa, vaikka painoindeksi normaali, rasvoja olenkin poltellut pois useamman kilon, juokseminen auttaa kummasti. Lihasmassaa yritän nyt lisäillä. Puntilla käyn myös pari-kolme kertaa viikossa. Ensin oli kädet niin kipeät, että huhhuijaa, mutta eivät enää, todella hieno tunne aina liikunnan jälkeen. Olen tainnut löytää omat lajini. Tsemppiä sinnekin treeneihin ja mukavaa viikonloppua. Taidan ottaa sinusta mallia ja tehdä ensi viikolle isot suunnitelmat, sitten voisi lekotella viikon päästä alkavan syysloman :).
VastaaPoistaSarppu,
VastaaPoistajukseminen on tosi tehokasta. Jonain kesänä pyöräilin niin paljon, että sykyllä iltakävelyllä huomasin jalkojen lähtevänkin jouksuun. Tästä on kylläkin kulunut jo jokunen vuosi enkä ole enää päässyt vastaavaan fyysiseen kuntoon.