Lauantaina oli kova houkutus käpertyä kotiin. Pysytellä vaan neljän seinän sisällä. Lasipöydällä kesä ja talvi kohtaavat. Ulkona on lähes kymmenen lämpöastetta ja kesäpelargoniat kukkivat vielä ahnaasti lasitetulla parvekkeella. Vaaleanpunaiset pelargonian kukat ovat muuttuneet sävyltään kesää tummemmiksi. Värit tiivistyvät näköjään syksyn myötä. Sisällä poltan kynttilöitä ja hankkiudun jouluvalojen esiin kaivamiseen. Marraskuu ja syksy alkavat vedellä viimeisiään. Luonnon harman sävyt ovat kauniita, mutta pimeys saa ajatukseni liikkumaan jotenkin harmaan takkuisina.
Aurinkolahden rannalla Itä-Helsingissä oli merkillinen tarkkarajainen pilvilautta. Näytti aivan siltä kuin pilvestä sataisi maan alleen peittävää valkeaa lunta, jos se vain ratkeaisi puhki jostakin kohtaa. Yöllä alkoi sataa vettä ja samaa on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti koko sunnuntain. Puolilta päivin sade piti taukoa. Onneksi pakottauduimme ulos nenät kohti harmaata.
Kahden tunnin sauvakävely otti oikeasti voimille ja sade jatkui jo paluumatkalla. Teki ulkona olo kuitenkin hyvää, ilma on hapekasta. Vuosaaren golfkenttä viheriö ja pelaajat jatkavat kesää. Lintujenkin muutto on viivästynyt. Joutsenperheen nokat näyttävät harmaata vasten ylioransseilta - vastaväri korostuu. Ojanvarressa kukkivat pajunkissat.
Palaessani kotiin Itä-Helsingistä hain Ärrältä suurimman mahdollisen lakulohdun (XXL pepen). Kohta alan katsella television tanssiviihdettä ja virkata isoa vironvillakerää pienemmäksi lakua poskessani.
Ihanaa että joku muukin käpertyy, kun itsellä sellainen olo jo viikonloppuisin, että sitä parempi mitä vähemmän pitää mihinkään mennä ja kynttilät palamaan tietysti. Kyllä sitä sitten kevätauringon paistaessa taas heräillään. Voi mitähän väriä käyttäisin tuosta edelisestä postauksesta, kun niin kateus iski päälle, vihreätä vissiin :) niin ja hyvännälkä iski tietysti. Ihana tarjoilu. Pienen paikan huonoja puolia on se, ettei ole paljon valinnan varaa, mutta olen menossa perjantaina pizzalle paikalliseen kaverini kanssa, onhan sekin jo jotain :). Oikein mukavaa ja joulun odotuksen täyttämää ensi viikkoa sinulle, kaipaisin jo ihan hirveästi pientä pakkasta.
VastaaPoistaMinullakin on vironvillakerä, mutta kudon sitä, en virkkaa. Ensin kerä oli ihan jättiläinen, kun yhdestä vyyhdistä sen kerin, mutta nyt on jo pienentynyt selvästi. Ihana pilvilautta- ja joutsenkuva! Kohta sinulla jo 6.12. koittaa ja pian sen jälkeen 17.12. Sitten onkin jo melkein joulu, ja päivät alkaa pidentyä.
VastaaPoista