Luulen, että jotain luonteenpiirrettään painotetusti korostava henkilö haluaisi olla sitä, mitä painottaa. Mutta ei onnistu olemaan. Ei voi luonnolleen mitään, vaikka tahtoisi. Onko helppoa vai työlästä pettää itseä vuodesta toiseen? Vuosikymmeniä? En tiedä. Haluaisin tuntea ihmisen käyttäytymispsykologiaa enemmän. Omaakin käyttäytymistäni.
Talvilepolomani alku ja loppu kutistuivat yläkerran naapurin toiminnan vuoksi. Jouduin järjestelemään aikatauluja uudestaan ja jo sovitut korjauset viivästyvät. Uusia riskejäkin ilmaantui. Naapuri lähetti viime viikolla sähköpostin, jossa hän kertoi olevansa "lojaali ja hyväntahtoinen ihminen". Aiemman tuntemisen perusteella jo hieman epäilin hänen itsetuntemustaan. Hän ei ehkä olekaan sitä, mitä haluaisi olla. Taloyhtiön luottamustehtävät ovat kyllä vihoviimeisiä, jos haluaa välttää kohtaamasta naapurien ikävät persoonallisuuden puolet. En suosittele! Enkä aio jatkaa!
Palasin siis talvilevolta töihin vielä väsyneempänä kuin levolle siirryin. Tuntuu takkuistakin takkuisemmalta. Tulisi jo talvipäivänseisaus tai ainakin joulukuun kuudes päivä. Pian!
Kyllä se siitä! Ajan kanssa ainakin. Itsekin ajattelin asiaa ja tuntuu kyllä tosi kurjalta! Onneksi sulla kuitenkin on muutakin kuin se talo ja se hiton taloyhtiö. Vaikka me kaikki ja vaikka tää Pori! Tänne voi ainakin tulla, vähän kuin kotiin tulisi, vaikka vielä ennen joulua....?
VastaaPoistaPäivi, kyllä se joulukuun kuudeskin kohta tulee. Ei kuukauttakaan enää.
VastaaPoistaKiitos siskot tsempistä. Pitäis varmaan Auli tulla paukuttamaan adrenaalit kangaspuilla matoksi.
VastaaPoistaTaisikin tulla täysikuu...
VastaaPoistaKoeta sitä oravankarvasivellintä:)
Oi, adrenaliinien paukttaminen matoksi kuulostaa todella hienolta.
VastaaPoistaVoi harmi tuota asumisasiaa. Ettei kotona voi palautua ja levätä. Minustakin saisi talvipäivänseisaus jo tulla ja päivät pidetä, ei tästä enää pimeämmäksi tarttis mennä lainkaan.
Voi itku, tuollaisia ihmisiä tekisi mieli potkia persuksille jälkeenpäin! Monenlaista keskeneräistä ja kehittymätöntä ihmistä löytyy vanhoistakin, ja minulle on ollut itse asiassa yllätys huomata, että kaikki eivät suinkaan parane ja viisastu vanhetessaan!
VastaaPoistaItse juoksen nykyään karkuun kaikkea vastuuta ja ikäviä ihmisiäkin. Tekee muuten hyvää:)
Suosittelen ensivauksi voimasanaterapiaa. Se on varsin suosittu lyhytterapiamuoto. Omia suosikkejani ovat 'hitsin pimpula' ja 'himputin himputti'. Sanojen tehoa voi lisätä polkemalla jalkaa. Hoidon voi viimeistellä kutistamalla omassa mielessään pahikset vaikkapa pieniksi nurkissa vikiseviksi hiiriksi. Eiköhän näillä eväillä tilanne jo vähän parane.
VastaaPoista