Pintaa Habitaresta

Habitare-messut ovat lajentuneet jo sellaiseksi tapahtumaksi, ettei niistä tahdo selvitä yhdellä kävelyllä. Kiersin messuilla runsaat viisi tuntia, runsaat 11 000 askelta. Todellakin kiersin lukuunottamatta lyhyttä Miina Äkkijyrkän luovuus-haastattelun kuulostelua ja pikakahvia luomukahvilassa. 

Keskityin halliin 6 ja 7, en ehtinyt ollenkaan katsoa Salongissa antiikkia tai ArtHelsingissä taidetta. Kotien kalusteet jätin myös väliin lukuunottamatta Vepsäläisen osastoa, josta yllä oleva kuva viittauksena elisiseen postaukseen. Oranssia vilahti siellä täällä, samoin turkoosia, punaista ja limeä. Muuten oltiin aika perinteisellä linjalla valkoinen-harmaa-musta. Mielestäni messujen design- ja julkikalusteiden anti oli tutustumisen arvoista. Eityisesti ilahdutti nuorten aloittelevien tekijöiden ideat ja opinnäytteiden viimeistelty taso. Hieno kokonaisuus oli myös historiikki suomalaisesta muotoilusta 50-luvulta tähän päivään. 

Runsaan annin vuoksi kuvakavalkaadi keskittyy näkemiini ja kokemiini pintoihin:

Suomalainen kertopuu on mahtava tuote. 

Suomen metsistä lähtöisin ja jämäpuun hyödyntämisen mahdollistava. 

Kivoja säilytystuotteita oli esillä jo edellisillä messuilla. Nyt oli mukana vähän uutta. 

Näyttelyosatoilla oli käytetty puuta. 

Koivunrunkoja seinämänä ja messuhallin korkeuteen kohoavia havupuun runkoja. 

Kasviseinämät perustuvat vettä imevään materiaaliin ja seinämäksi asetettuihin ruukkuihin.

Seinämät voivat toimia jossain julkisessa tilassa. 

Kotona ne vaatisivat kuitenkin sen verran lisäpuuhaa, että epäilen, kestäisikö innostus? Minun ei.

Finlaysonin osastolla oli uutuutena mm. kauniita vanhoihin kuoseihin kudottuja verhoilukankaita. 

Sävyt olivat vaaleaa, harmaata, rusehtavaa. 

Artesaanien oppilaitoksen tilaustyönä tekemiä tekstiilipalloja. 

Lopullisesta teoksesta esillä oli kuulemma kolmannes.

Alvar Aallon sienna-kuosi puhuttelee minua aina vain uudestaan. 

Artekin osastolla on vanhaa tuttua, mutta osin uusin sävyin pintakäsitelyjä tuotteita. 

Muhevia tekstiilejä. 

Kandinskymäistä säilytystilaa Muuramen osastolla.

Viivapiirroksin somistetut kannut ja rasiat olivat uusi tuttavuus. Kauniita ja tervetulleita. 

Nämä-Shopin tuotteista löytyy lisää tietoa täältä.

Johanna Gullichsenin tekstiileissä yhdistyy perinne ja nykyisyys. 

Opiskelijoiden osastolla väännettiin mm. vanhasta ja käytetystä uutta. 

Samoin tietenkin trash-osastolla.

Kalusteiden ja rakennusosien heloista sommitellut kirjaimet.

Varjoseinää julkikalusteita.

Tanskalaista lasia. Pohjoismainen design oli näyttävästi esillä. 

Piristäviä värejä. 

Innojokin klassisia valaisimia. Eilen, nyt ja aina. 

Aikamatka-seinää 50-luvulta eteenpäin. 

Kaisa Blomstedt oli koonnut mielenkiintoisen näyttelyn. 

Kauniit ja toimivat tuotteet jäävät elämään vuosikymmenestä toiseen. 

Pukkilan kaakeleita 60-luvulta.

Birger Kaipiasen tapettikuosia 50-luvulta "ken on kiuruista kaunein".

Vanhaa Helsinkiä  Vallila Interiorsin 2000-luvun tyyliin.