Tänään töissä

Työpaikallani on tapana tarjota ystävänpäivänä kakkukahvit. Kakkutoimitus oli tullut jonkin tilaukseen liittyvän sekaannuksen vuoksi kaksinkertaisena, joten tänään sitä kakkua todellakin riitti! Minun ei ole helppo kieltäytyä, jos herkkuja on tarjolla. Kävin kolme kertaa kakulla enkä säästellyt mielitekojeni kanssa. Makeannälkä on nyt totisesti tyydytetty joksikin aikaa. Juuri tänään makea ja kermainen "lohtu" tuli todelliseen tarpeeseen. 

Eilen kuulin työpaikalla käytäväjuorun, jossa mainittiin nimeni epämieluisassa yhteydessä. Aamulla ensimmäiseksi marssin kahden todennäköisen juorun lähteenä olleen työkaverin juttusille ja sanoin, mitä mieltä olen. Sanoin siis SUORAAN ja tiukkaan sävyyn perustellen, mitä ajattelin heidän suunnitelmistaan. Miehet olivat hämillisen ymmyrkäisenä ja ihan ”tietämättöminä” juorun lähteistä, mutta elekielen perusteella tein puolestani omat tulkintani. Olen niin vanha, että annan itselleni oikeuden sanoa mitä ajattelen, jos joku alkaa kaivaa maata jalkojeni alta. Nuorena en olisi rohjennut. Helpotti heti eikä tarvitse toista iltaa pyöritellä asiaa oman pään sisällä!

Hyvää ystäväpäivän illan jatkoa sinulle!