Siivet inspiraatiolle

Seurasin aikani Virveriikan blogista torkkupeittojen virkkausta. Alkoi oikein toden teolla koukuttaa ja kutkuttaa Auli-siskon virkkauspuuhat. Eilen järjestelin lankavarastojani. Lajittelin keskivahvat puuvillalangat kahteen pussukkaan. Toiseen pussukkaan lajittelin sinisävyiset ja toiseen punasävyiset. Ohuet ja paksut puuvillalangat sujahtelivat omiin pussukoihinsa. 

Hiplailin lankoja ja jarruttelin itseäni. Näissä pussukoissa langat ovat valmiiksi lajiteltuina. Aloitan sitten vasta, kun muut tärkeämäät asia on hoidettu. Aamulla oli suojakeli ja satoi. Totesin, että nanosukset nyt kerta kaikkiaan jäävät edelleenkin korkkkaamatta - ikävä kyllä. Tartuin sinisävyisten lankojen kanssiin…

Se on menoa se, kun päästän inspiraation valloilleen. Jompikumpi lapsista saa tästä torkkupeiton. Leveys on noin 1,5 metriä ja pituutta tulee sen verran, mihin lagat riittävät. Kerrokset sävyttyvät siten, miten pensselin tehtävää hoitava virkkuukoukku minua inspiroi. Sinisten sekaan ujutan lilat langat, virkkaan joukkoon tummansinistä terästykseksi, valkoista raikastukseksi ja persikan sävyä tasapainottamaan sinisiä sävyjä. 

Kerroksessa toistuu kuusi pylvästä ja väliin virkkaan 2 x kahden pylvään levennyksen tai kavennuksen. Kerros päättyy toisessa päässä kavennuksen ja toisessa levennykseen. Zik-zak syntyy kavennusten ja levennysten vuorottelusta. Oleellista on, että silmukoiden määrä pysyy vakiona ja reunus suoralinjaisena. Itse jouduin ensin justeeraamaan teoriaa mallivirkkauksena, että pääsin tekniikasta kärryille.