Se on maaliskuu

Maaliskuu on lupaus keväästä. Tulppaaneita ja muita kevään ennustekukkia olen minäkin pitkin alkuvuotta hankkinut maljakoihin. Tänä keväänä tietut vaaleat tuppaanit ovat avautuneet jouluruusun kukkien kaltaisiksi ja jotkut taas ovat kuivuneet rusinan lailla kunnolla avautumatta. Hassua, mielenkiintoista.

Todellisuus on juuri nyt melko hiekkaista, kuten kotitaloni portaat yllä olevassa kuvassa. Koko talvi on ollut pääkaupungissa liukkaan jäinen ja nyt jäiden sulamisen jälkeen hiekotushiekkaa ja pölyä on kaikkialla. Kenkien pohjassa vaan ropisee ja kivenmurusia kulkeutuu kodin parketille kengänpohjissa. Mutta ei harmitella sitä. Talvi onneksi meni, vaikka ei täällä meillä oikeastaan koskaan kunnolla alkanutkaan. Joulun tienoilla täällä oli noin viikon pituinen minitalvi. Onneksi lähdin silloin kuvaamaan  (klik), että jäi edes muutama hyvä muisto tallelle sääpäiväkirjaan.

Minun merinäkymästäni vähätkin lumet sulivat jo helmikuun puolessa välissä. Merikin on jo vapautunut jäästä. Tämä talvi on tuntunut harvinaisen pitkältä ja pimeän harmaalta (sorry vaan jo krooniseksi käynyt voivotteluni samasta aiheesta). Onneksi siis viimeinkin on maaliskuu eikä olemattoman talven perään tarvitse enää haikalla. Keskitytään nyt tulevaan ja nautitaan kevään odotuksesta! Huomautan vielä, että kaksi viimeistä kuvaa eivät ole mustavalkoisia otoksia...