Valo, varjo

Onpa ollut jo toista viikkoa ihanat ilmat. Pitkäpiimäisen talven jälkeen valo tuntuu niin ihanalta. Se tuntuu kevään lupaukselta. Ei meinaa oikein uskoa, että aamu aamun perään taivas on ollut auringonnousun värittämä ja illalla auringonlaskun vaaleanpunaiseksi rusottama. Mutta kyllä niitä harmaita aamuja ja pimeitä iltoja ehtikin jo olla riittämiin. 

Itselleni on tapahtunut outoja yhteensattumia. Eräänä aamuna menin jopa vahingossa tunnin etuajassa töihin. Työt sujuvat muutenkin taas paremmin, vaikka en siellä ole sentään vielä tanssahdellut. Ja vaaleanpunaisten sävyjen sokaisemana ostin poskipunan - tietenkin vaaleanpunaisen, jollaista minulla ei ole ollut sittten nuoruusvuosien. 

Sattuipa sellaistakin, että innostuin siivoamanaan kotona. Se oli virhe. Tein äkisti nopean suunnavaihdoksen ja polvessa rusahti. Oireet ja kivun luonne viittaavat vahvasti joitakin vuosia sitten potemaani toisen polven kierukkavammaan. Vakuutusyhtiö ei antanut maksusitoumusta magneettikuvaukseen, joten joudun sen ilmeisesti itse kustantamaan. Tähystysleikkaus omalla budjetilla taitaa olla liian tyyris. Huolestuttaa, kuinka kauan tässä joudun taas klinkkaamalla odottelemaan ja vaihtelemaan papereita vakuutusyhtiön kanssa. Tiedänhän kyllä entuudestaan, että if…:n mainoskampanaja on mielikuvamarkkinointia jos jokin.

Kuukausia jatkuneessa harmaudessa ehti jo melkein unohtaa, miten kaunista on valon ja varjon leikki!