Ihailen tyhjenevässä
kodissa vielä valon kiertoa seinillä. Naapurien antamat ruusut
kuihtuvat kauniisti maljakossa.
Kolme päivää on nyt
roudattu tavaroita kahden kodin väliä. Lasti kerrallaan tavarat siirtyvät vajaan
kilometrin päässä sijaitsevaan uuteen kotiin. Uusi muuntuu lasti lastilta
kodiksi ja vanha palautuu tyhjiksi seiniksi. Niiden sisään seuraava asukas
rakentaa vielä ennen joulua oman pesänsä. Eilen MK ja vävy raahasivat patjat
lattialle ja viime yön nukuimme jo täällä. Poika on ollut ahkerana kantoapuna ja tytär
auttanut siivoamisessa.
Kun runsas vuosi sitten kerroin
ostaneeni uuden asunnon, tytär neuvoi laittamaan kaksi kolmasosaa kirjoista kierrätykseen.
Olen yrittänyt ja yrittänyt, mutta hävikki on ollut vaatimaton (noin 2 hyllymetriä). Minulla on totta totisesti liikaa lankoja, astioita sekä niitä kirjoja. Viimeistään muutossa tämä käy selväksi kuin pläkki. Aloitan
vuoden alusta pitää lankahävikkilaskuria ja luovun aina yhdestä kirjasta, kun
ostan uuden. Näin olen päättänyt!
PS. Blogini on saanut piiiitkästä aikaa uusia kirjautuneita lukijoita. Tervetuloa, ilahdun!
PS. Blogini on saanut piiiitkästä aikaa uusia kirjautuneita lukijoita. Tervetuloa, ilahdun!
Lankojen määrä on valtava - sen huomaa siinä vaiheessa, kun alkaa kutoa jämälankasukkia. Eihän niistä meinaa tulla loppua. Ja sitten yhtäkkiä iskee paniikki, entä jos lanka loppuu kesken. No, ostan pari kerää uutta lankaa "pohjalangaksi" ja teen jämistä raitoja. Ja taas on liikaa jämälankoja.
VastaaPoistaTsemppiä muuttopuuhaan!
Ihan painajainenhan se olisi, jos langat pääsisivät loppumaan ;-) Mutta rajansa kaikella, siihen tulokseen olen tullut. Tunnistan tuon jämälankateorian, jämien sekaan pitää saada uutta virikettä kuten esim. LANKAA.
PoistaItselle tärkeistä kirjoista on hirveän vaikea luopua. Sitä paitsi edes divarit eivät ota kaikkea, saati että maksaisivat jotakin. Minulla on aikamoinen pino kirjoja kodinhoitohuoneessa odottamassa divaria tai spr:n kirpparia, sellaisia kirjoja, joista voin helposti luopua, joista en pidä. Mutta en luovu lastenkirjoistakaan, koska toivon niille käyttöä. Satukirjojakin on aika paljon, hohhoijaa. Kyselin nuoremmalta pojalta, tekeekö hänen mielensä lapsia. Joo kyllä, sitten joskus. Sitten taas huokaisin.
VastaaPoistaMuutto on niin houkutteleva tilanne, hyppy uuteen. Onnea!
Huippu on, että minulla on myös kirjoja, joita en ole ehtinyt lukea, ei kuitenkaan mitään Alastalon saleja vaan kirjoja, joita aion lukea - sitten kun on aikaa. Olen antanut valtaosan lasten hyvistä satukirjoista ex:lle säilöön, koska hänen vaimollaan on lastenlapsia ja käyttöä kirjoilla. Mulla on varastossa vähän myös lasten vanhoja leluja, joihin liittyy tunnearvoja. Ei ole niillekään vielä näköpiirissä käyttöä, mutta kenties lapset vähän vanhempina arvostavat sitä, että kuskaan kamoja kodista kotiin. Ainakin minä vaalin nyt muutamaa jäljellä olevaa lapsuuden lelua.
PoistaMinun olisi syytä alkaa keräilyn sijaan itselleni turhasta luopuminen. On vaikeaa on, päästä siinä alkuun. Ehkä jokin hävikkilaskuri pitäisi minunkin virittää. Pitääkin tutustua asiaan tarkemmin. Tavara saa perheessämme aikaan turhaa kinaa ja riitaa. Voisin kokeilla auttaisko tuollainen meillä puhdistamaan ilmaa ja lisäämään sopua ja hyvää fengshuita.
VastaaPoistaSinulle paljon uusia ilmavia ja mukavia fengshuita, ymmärsin että alat olla paremmalla puolella jo, kun voit pitää majaa uudessa kodissa. Loppurutistus enää vanhassa, se on kieltämättä se kurjin osa. Voimia siihen.
Muutto on hyvä syy karsia. Olen sillä lailla pula-ajan lapsia, että kovin vaikeaa on heittää hyvää tavaraa menemään. Onneksi vanha kotitalo järjestää pian kirppari-myyjäiset, joten voin laittaa hyvällä syyllä kirjoja, astioita ja vähän muutakin kierrätykseen.
PoistaJostain syystä kirjoja vain tulee ja niistä on niin vaikea luopua! Tänä syksynä olen kuitenkin siinä hieman kunnostautunut ja viennyt niitä kissatalolle.
VastaaPoistaNiinpä kertyy kirjoja. Olen pistänyt kierrätykseen pari hyllymetrillistä, mutta se tuntuu olevan vain rikka rokassa.
PoistaKirjojen muuttaminen (ja astioidenkin) on aikamoista hommaa, siinä ehtii miettiä monen kantoasekeleen aikana miten paljon haluaa omistaa kaikenlaista ;-) Mutta kukapa haluaisi lempikirjoistaan luopua... ehkä juuri noin, että yhden uuden kotiin tuodessaan antaa toisen eteenpäin. Siten kai tasapaino olisi helpoin saavuttaa. Mä käyn kerran vuodessa kirppiksellä myymässä tavaraa ja siellä saan osan tavaroista kiertoon.
VastaaPoistaTämän vuoden aikana olen huomannut, että tuttavat yrittävät tosissaan päästä turhista kirjoistaan eroon. Kirjastojen ilmaishyllyt on täyttyneet, palvelutalot ja päiväkodit ja koulut. FB:ssäkin on jo useampi kirjanvaihtoryhmä. Kirjojen kierrätys todellakin elää =)
Noin kolme päivää meillä kului kirjojen kuskaamiseen, Lundioitten purkuun ja uudelleen pystyttämiseen ja kirjojen lajitteluun.. Astioista ja vaatteista osa on vielä vanhan kodin kaapeissa, joten puuha jatkuu. Kyllä tavaran määrän vähentäminen pitkällä tähtäimellä nousee nyt minunkin tavoitteissani aika korkealle. Toisen nojatuolin jo annoin pois ja tunsin heti keveyttä. Toisaalta vanha nakkilalalainen keinustooli teki paluumuuton kotiini.
Poista