Kauniin kesäisen viime sunnuntain päätteeksi katsoin säätiedotusta. Totesin mielessäni, että nyt ne puolukat on viimeistään hommattava pakkaseen. Tässähän on tulossa syksy! Eilen hain puolukat Hakaniemen torilta ja illalla sulloin puolukkapusseja pakastimen tyhjiin koloihin rasioiden väliin. 5 kg:n puolukkalaatikosta tein noin puolesta survosta, mikä säilyy hyvin jääkaapissakin.
Nyt on hyvä mieli siitä, että KESÄ on säilöttynä pakastimessa. Syön KESÄÄ syksyn, talven ja vielä keväänkin ajan marjojen muodossa lähes päivittäin. Enimmäkseen aamuisin maustamattoman jugurtin ja vehnänleseiden tai myslin kanssa tai iltaisin pirtelönä. Nykyään en laita marjojen joukkoon sokeria ja olen oppinut pitämään niistä sellaisenaan. Myös puolukoista ja viinimarjoista.
Tänään aamulla herätessäni oli niin pimeää, että luulin heränneeni ennen aikojani. Kun katsoin ikkunasta pilkottavalle merenlahdelle, meri pauhasi. Otin sateenvarjon mukaan ja puin kumisaappaat jalkaan. Olen joutunut siirtymään töissä kesken päivää paikasta toiseen ja kastellut itseni joka kerta ulkona ollessa. Joko sataa ja tulee niin kovasti, että sateenvarjo ei estä kastumista tai en tiedä onko ilma vain kosteaa vai sataa tihuttaako ja pitäisikö avata varjo? Huomenna meinaan panna lämpimät vaatteet ylleni, koska koko päivän oloni on ollut viluinen. Uusi virkkaustyönä aloittamani kaulahuivi ei ole ikävä kyllä vielä valmis.
Syksy on ristiriitaista aikaa. Kun alkaa pimetä, minua alkaa väsyttää. Kesän jälkeen ja varsinkin nyt säiden puolesta ihanan kesän jälkeen pitäisi olla pirteä ja innostunut. Meilläkin viritellään töissä innovatiivisuutta ja visioita juuri syksyisin. Minun kannaltani pahimpaan mahdolliseen vuodenaikaan. Ei tahdo innostaa. Olen jo useana vuonna suunnitellut pitäväni marraskuussa pari viikkoa lomaa ja siirtyväni suosiolla talviunille. Katselen nytkin työaikatauluja ja mietin, ehtisinkö nyt? Vai hankkisinko tällaiset korvavalkeet? Onko teillä blogiystävät kokemusta näiden vaikutuksesta?
Upeita puolukoita! Minun pitää myös pyöräillä torille joku aamu niitä hakemaan, kun ei metsään ole menemistä sadekuurojen takia. Tosin en tiedä hyviä puolukkapaikkojakaan.
VastaaPoistaKorvanapit on kiinnostava uutuus, mutta kyllä minä tykkään katsoa pimeinä aamuina kirkasvalolamppuakin. Kohta sen joutuu jo kaivamaan, aamut alkavat näyttää siltä. Minusta syyskuu on ihanaa aikaa, mutta lokakuu ja lumeton marraskuu aika kauheita.
Minulla ei ole mitään korvavalkeita mutta suuntaudun kahden viikon Santorinin matkalle ja saaren valoon ja värimaailmaan. Tosin hiukan huolestuttaakin, kun Kreikka on niin tapetilla, ties mitä siellä tapahtuu... Viime sunnuntaina oli ihana ilma ja Koskella olisi varmasti ollut puolukoita, mutta aika meni muuhun... Saa nähdä ensi viikonloppuna. Sinä poimit puolukkasi torilta, takuuvarmasti saa, kaupunkilaiselle hyvä konsti.
VastaaPoistaMinä tein viime keväänä kouluprojektin liskojen "kolmannesta silmästä" (joka on valoa aistiva elin niiden päälaella). Niillä tuo valon vaikutus kaikenlaiseen toimintaan tämän silmän kautta on mielenkiintoinen juttu, mutta asiaa selvittäessäni ihmiseen korvan kautta tulevan valon hyötyä ei ole vakuuttavasti tieteellisesti todistettu. Korvanappeja en siis hankkisi. Silmien kautta kylläkin valo vaikuttaa melatoniinin eritykseen. Talvimasennuksen lyhenne on muuten osuvasti englanniksi SAD (seasonal affective disorder).
VastaaPoistaAjankohtaiset syysvinkit täältä sain. Olen kai jäänyt kesään. Minäkin voisin marjastaa torilla, hankkia uudet kumpparit ja kaivaa kirkasvalon esiin. Lämpimämmän untuvapeiton jo kaivoin, kun niin vilutti...
VastaaPoistaHyvä että kesä on tallessa, meillä myös. Kyllä nyt syksyä riittääkin, kun myrskyää ja pauhaa, paranisi nyt vaan kokonaan, että pääsisi ulkoilemaan, odotan jo kovin, mukavaaa viikon jatkoa.
VastaaPoista