Pitkästä aikaa kotiviikonloppu kotoisin puuhin. Imurointia,
lattioiden pesua, pyykkäystä.
Aurinko paistaa lokakuussa yhtä pistävästi kuin
varhain keväällä. Mutta huikeita sävyjä on nyt paljon enemmän. Mietin, että
miksi pidän keväästä enemmän? Valon vuoksi pidän. Siedätän itseäni parhaillaan kestämään syksyn ja päivä päivältä vähenevän valon. Aurinkoisena, vielä värikkäänä päivänähän se ei
ole vaikeaa ollenkaan.
Naapuri B. antoi Sipoonkorvesta poimimiaan sieniä. Miedon jättisipulin
makeudesta, ransakankerman happamuudesta ja suppilovahveroiden aromista syntyy
takuuvarma makujen sinfonia. Vahveroiden lisukkeena kotomaan ohraa, parsakaalia ja kirsikkatomaatteja. Ruokaa läheltä, siis lähiruokaa.
Tuo syyssinen taivas on ehkä syksyssä parasta. Muut syysvärit (keltainen ja punainen) oikein hehkuttavat sinistä taivasta.
VastaaPoistaNyt on pakko sanoa, että kiitos muistutuksesta. Kaiken tohinan keskellä olen unohtanut laittaa pesukoneen pyörimään. Syvä huokaisu, pyykit koneeseen ja sitten vaikka tuokio naistenlehden parissa.
VastaaPoistaValoa yritän itsekin imeä itseeni ja nopeasti pimenevät päivät synkistävät mieltä. Positiivisuutta pitää hakea muista asioista päivän mittaan. Aamulla pimeys tuntuu kaatuvan päälle.