Treenaan viimeisen lomaviikon aikana kävelykuntoani niin, että kävelen päivittäin aina tuhat askelta enemmän kuin edellisenä päivänä. Eilen aloitin 7000 askeleesta, tänään tiistaina kävelin 8000 askelta, huomenna 9000 jne. Kokeilen, miten toipuva jalka kestää?
Tänään kävelyreitti suuntautui mm. omaan asuinympäristöön. Vanhankaupunginlahden rannassa on yhtenäinen rantapuisto. Pihoilta ja rakennusten väleistä avautuu rantapuistoon mielenkiintoisia ja toisistaan poikkeavia näkymiä. Pihat ovat enimmäkseen puistomaisia ja alueen yhteisiä, joten näkymistä voi huoletta nauttia.
Yllä olevan kuvan porttiaihe on erityisen upea iltahämärässä ja pimeässä, koska suunnatut valaisimet saavat seinämän ja lipan väripinnat hehkumaan. Taloissa on limen, sitruunan ja appelsiinin keltaiset lipat.
Pergola-aiheinen portti johtaa hiekkatielle ja rantaan. Pergolassa on hienoja ja rehevinä kasvavia erilaisia, myös kukkivia köynnöksiä.
Tältä ”portilta” voi hypätä itämaiselle matolle ja liidellä mielikuvituksen siivin maailman ääriin.
Koboltin sininen keraamisin laatoin päällystetty portti on mielestäni hieno. Se on melkein peittynyt köynnöksistä. Aiemmin portin jatkeena olevan polun varrella oli kesän aikana reheväksi kasvava pajumainen pensaikko. Pajupolulla mahtui juuri ja juuri kulkemaan. Pensas vain kahisi kulkijan ympärillä. Taloyhtiö on uusinut pajukon tilalle syyshortensiat. Hieman sovinnaista, mielestäni. Ikävöin iltakävelyillä hämärässä kahisevia pajuja.
Yksinkertainen harja- ja lattateräksestä tehty, kauniisti ruostunut köynnöskehikko on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas keino rajata tilaa rantaan johtavalla tiellä. Tätä ideaa voisi soveltaa pienemmälläkin pihalla?
Eräällä pihalla on hulppea pergola hulppeine näkymineen. Miksi en ole koskaan nähnyt yhtäkään ihmistä istuvan noilla penkeillä maisemaa ihailemassa, kahvia juomassa, tekemässä jotain yhdessä?
Onpas hienoja näkymiä!
VastaaPoistaUpeita portteja ja hienoja kuvia niistä. Kuvista näkee juuri sen, että kun on portti, on näkymäkin heti mielenkiintoinen. Pienelläkin pihalla, tosiaan.
VastaaPoistaSuomalaiset eivät kai ole ulkonaoleilukansaa, ehkä siihen pitkän talven aikana tottuu niin ettei kesällä enää osaakaan mennä ulos lorvimaan. En minäkään talon ostettuani syönyt ulkona kuistilla kuin ensimmäisenä kesänä, sen jälkeen oli jo liian tottunut syömään sisällä!
Ihanat portit ja kauniit näkymät porteista, myös itämainen matto houkutteleva. Joskus on kyllä niin, että kauniit paikat eivät kaikkia jostain syystä kiehdo. Mikähän siinä sitten on, en tiedä. Vai onko liian tuttu jo moneen kertaan nähty, eikä enää kiinosta...
VastaaPoistaHienoja portteja. Osataan sitä tehdä uuttakin hienoa jos halutaan... No, nyt sun kuvas on ajantasalla sivupalkissa, taisi olla ohimenevä ongelma...
VastaaPoistaJoo Auli, en edelleenkään käsitä, mikä solmu tässä bloggerissa oikein oli?
VastaaPoistaVirkistävän kauniita kävelymaisemia. Askelmittarin kiinnittäminen ei ole hullumpi asia, varsinkaan esimerkiksi minulle, kun jalat toimivat. Jos vaikka tänään kiinnitän mittarin ja iloitsen jaloistani. Kiitos ideasta, kuntoudu sinä hyvin!
VastaaPoista