torstai 4. elokuuta 2011

Actionia


Hieman hupaisaa minustakin tämä iloitseminen melko mitättömistä askelista. Edellisen kerran kävelin saman määrän askelia yhdellä reissulla äitienpäivänä. Seuraavana päivänä koipeni tuli niin kipeäksi, että palasin uudestaan ortobedin vastaanotolle. Jatkotutkimuksissa lopulta selvisikin, että tarvitaan leikkaus kaatumisen seuraamusten korjaamiseen. Tilanne on nyt leikkauksen ja toipumisen jälkeen paljon valoisampi, vaikka jalka ei täysin entisellään vielä olekaan.



4 kommenttia:

  1. Askelista kannattaa minusta monestakin syystä olla iloinen:)

    VastaaPoista
  2. Askeleesi eivät suinkaan ole mitättömiä, eivätkä itsestään selvyyksiä. Niistä voi ja kannattaa iloita hyvällä omatunnolla.

    VastaaPoista
  3. Juu, samaa mieltä olen . Iloitse niistä sadoista ja tuhansista askelista. Sinä sentään bongaat askelmittarin lukuja, minä auton kilometrejä..

    VastaaPoista
  4. Ei nuo mitään mitättömiä ole! Voihan joutua olemaan kokonaan ilman askelia. Siskoni antoi minulle uuden askelmittarinsa, mutta en ole vielä ottanut sitä käyttöön. Muistan entuudestaan, kuinka vähän askeleita tulee, jos ei tietoisesti yritä hankkia niitä, sinun tapaasi.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!