Aloitin Taiteiden illan kävelyllä Musiikkitalolle Töölönlahden
kautta. Musiikkitalossa kävin kuuntelemassa ja kokemassa Päivi Takalan Helsingin
kaunein ääni-insatallaatiota. Katselin ja kuuntelin esityksen kahteen kertaan.
Ensimmäisen totisena ja toisen hiljaa hykerrellen. Pienesti, ihan äänetikin voi onnistua persoonien erilaisuuden kuvaaminen.
Etukäteen kovasti mainostetut dominot eivät kiinnostaneet
minua. Jäin kuitenkin joukon jatkoksi seisomaan pystyssä seisovien dominoiden reitille. Tämä olikin se varsinainen juttu. Ihmiset
seisomassa halki kaupungin luikertelevan dominojonon varrella. Yhteisen
odotuksen kanssa. Keskusteluahan siitä syntyi. Lopulta kalikoiden
kaatumisnäytös meni yhdessä hujahduksessa ohi. Mitä näille kalikoille nyt tapahtuu,
mietittiin porukalla.
Parin gallerian kautta siirryin Lasipalatsin edustalle,
jossa kävelin muovikasseista kokoon kasatun kuumailmapallon sisään. Tämäkin oli
kollektiivinen kokemus. Jonotettiin, mentiin muovipussien sisään, koettiin
tila, kuvattiin kassit talteen ja seurattiin pallon aaltoilua ilmanpaineen mukana. Lopuksi
käveltiin jonossa pois yhtä muovikassimuistoa rikkaampana.
Sitten kirjakauppoihin. Ostin läjän hyviä kirjoja 2,95 euron
kappalehintaan poistokorista. Kirjaesittelyihin en jaksanut tällä kertaa jäädä syventymään.
Piti kiiirehtiä viimeiseen artistin illan kolmesta esiintymisestä. Koruliike
oli tupaten täynnä ja ilma sakeana. Artisti oli Olavi Uusivirta, jota ihailen nuorena monilahjakkuutena.
Hänen musiikkiinsa en ole aiemmin erityisemmin tutustunut. Ilahduin silti. Yleisö koostui lähes
kokonaan noin 15-vuotiaista tytöistä. Antaumuksellinen esitys, Olavi pisti
kyllä kaiken peliin hyvin fyysisellä esiintymisellään. Katselin lämpimin
tuntein suloisia ja innokkaita fanittajia. En yhtään ihmetellyt heidän ihailevia
katseitaan, kun he lauloivat idolinsa mukana. Meinasi meikätätiltäkin mennä
jalat veteläksi moisen karisman edessä. Varsinkin ikivanhassa ”Metsän poika tahdon olla”
rokkivedossa oli totisesti menoa ja meininkiä. Paras anti tälle illalle mulle(kin)! Jäädytetty jugurtti kookoskastikkeen kera vaeltelun varrella maistui kyllä myös oikein hyvältä J
Kiinnostavat näkökulmat ja kuvat!
VastaaPoista