perjantai 24. elokuuta 2012

Vaeltelulla


Aloitin Taiteiden illan kävelyllä Musiikkitalolle Töölönlahden kautta. Musiikkitalossa kävin kuuntelemassa ja kokemassa Päivi Takalan Helsingin kaunein ääni-insatallaatiota. Katselin ja kuuntelin esityksen kahteen kertaan. Ensimmäisen totisena ja toisen hiljaa hykerrellen. Pienesti, ihan äänetikin voi onnistua persoonien erilaisuuden kuvaaminen.


Etukäteen kovasti mainostetut dominot eivät kiinnostaneet minua. Jäin kuitenkin joukon jatkoksi seisomaan pystyssä seisovien dominoiden reitille. Tämä olikin se varsinainen juttu. Ihmiset seisomassa halki kaupungin luikertelevan dominojonon varrella. Yhteisen odotuksen kanssa. Keskusteluahan siitä syntyi. Lopulta kalikoiden kaatumisnäytös meni yhdessä hujahduksessa ohi. Mitä näille kalikoille nyt tapahtuu, mietittiin porukalla.


Parin gallerian kautta siirryin Lasipalatsin edustalle, jossa kävelin muovikasseista kokoon kasatun kuumailmapallon sisään. Tämäkin oli kollektiivinen kokemus. Jonotettiin, mentiin muovipussien sisään, koettiin tila, kuvattiin kassit talteen ja seurattiin pallon aaltoilua ilmanpaineen mukana. Lopuksi käveltiin jonossa pois yhtä muovikassimuistoa rikkaampana. 


Sitten kirjakauppoihin. Ostin läjän hyviä kirjoja 2,95 euron kappalehintaan poistokorista. Kirjaesittelyihin en jaksanut tällä kertaa jäädä syventymään. Piti kiiirehtiä viimeiseen artistin illan kolmesta esiintymisestä. Koruliike oli tupaten täynnä ja ilma sakeana. Artisti oli Olavi Uusivirta, jota ihailen nuorena monilahjakkuutena. Hänen musiikkiinsa en ole aiemmin erityisemmin tutustunut. Ilahduin silti. Yleisö koostui lähes kokonaan noin 15-vuotiaista tytöistä. Antaumuksellinen esitys, Olavi pisti kyllä kaiken peliin hyvin fyysisellä esiintymisellään. Katselin lämpimin tuntein suloisia ja innokkaita fanittajia. En yhtään ihmetellyt heidän ihailevia katseitaan, kun he lauloivat idolinsa mukana. Meinasi meikätätiltäkin mennä jalat veteläksi moisen karisman edessä. Varsinkin ikivanhassa ”Metsän poika tahdon olla” rokkivedossa oli totisesti menoa ja meininkiä. Paras anti tälle illalle mulle(kin)! Jäädytetty jugurtti kookoskastikkeen kera vaeltelun varrella maistui kyllä myös oikein hyvältä J

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi!