Olen ottanut tällä viikolla kaiken ilon ja energian irti lämpimistä päivistä. Olen joka päivä töiden jälkeen mennyt jonnekin puistoon. Helsingissä on hienoja puistoja, kuten esimerkiksi Luonnontieteellisen keskusmuseon Kaisaniemen puutarha. Se on kasvihuoneineen hieno paikka kaikkina vuodenaikoina tutustuttavaksi. Nyt minulle riitti pelkkä puutarha, jonne voi kävellä sisään noin vain ja päästää aistit valloilleen. Aloitetaan tuoksuista:
Perusta kotoisin oleva tuoksuheliotrooppi tuoksuu kauas. Tuoksu on hieman makea
Tämä on uusi tuttavuus minulle, vaikka kasvin runollinen nimi on entuudestaan tuttu.
Laventeli on ollut lempituoksujani kautta aikojen.
Hajuherneen kukat ovat kauniin värisiä, muodoltaan kepeitä ja tuoksuvia.
Harmi, että ne eivät kestä leikkokukkina kauaakaan.
Viimeiset ruusutkin vielä tuoksuvat.
Tässä kuvassa tuoksuu ainoastaan historia.
Kuvan linna rakennettiin Suomen kuninkaaksi aiotulle Hessenin prinssille, muistaakseni Väinö I:lle.
Vai muistanko oikein? Nyt tilat ovat Helsingin yliopiston käytössä.
Huokaisin onnellisena, kun katsoin nämä kuvat! Kivasti olet keksinyt uudenlaista iloa iltoihinkin, ettei kesä lopu työn alkamiseen.
VastaaPoistaEn menannut malttaa lähteä kotiin aurinkoisesta puistosta, aika kiiti ihan siivillä kaiken kauneuden keskellä. Nälkä vasta lopulta pakotti hyppäämään ratikkaan.
PoistaVäinön linnalla on kaunis puutarha.
VastaaPoistaKyllä, hieno on puutarha. Onnemme on, että se ei kuulu kuninkaalle vaan on kaikkien meidän.
Poista