Vähän uutta, enemmän vanhaa

Aamulla ajattelin, että hyvä kun talvikausi 2012 - 2013 on nyt takana ja eletty. Aika hyvin talvi sujui, koska pyrin tietoisesti pitämään vireyttä yllä. Mielestäni onnistuin.

Työpaikalla aloitti tänään uransa uusi pomo. Olemme olleet osa-aikapomon alaisuudessa kesästä lähtien. Tänä aikana kävi ilmi, että asiantuntijaorganisaatiokin tarvitsee esimiehen. Hiiret alkoivat hyppiä pöydällä. Vähän olen siksi nolo organisaatiomme vuoksi. Uusi pomo on melkoisesti kaikkia meitä pomotettavia nuorempi. Toinen työkaveri palasi tänään vuorotteluvapaalta. Hän oli silminnähden levännyt, virkistynyt ja iloinen. Kiva.

Olen heittänyt työhuoneesta vanhoja papereita kierrätykseen oikein olan kanssa. Luin jostain, että yksi A-nelonen vaatii 9 litraa vettä paperin valmistamisprosessissa. Heitin siis aivan järisyttävän litramäärän vettä roskiin. Päätin aloittaa tietoisen harkinnan paperien tulostuksessa, jotta vettä ja metsää säästyisi.

Työpäivän jälkeen huomasin ruokakaupassa (K), että pankkikorttini oli vanhentunut nyt kuun vaihtuessa. Pankki on kyllä postittanut korvaavan kortin ajat sitten, mutta enhän minä tietenkään sellaista muistanut. Vähän nolona ja taskut tyhjinä siirryin toiseen kauppaan (S), jossa voin maksaa kaupan S-tilikortin bonuskertymillä. En siis suinkaan jäänyt ilman ruokaa.

Ostin kaupasta ruisleipää, salaattiruukun, kurkun, appelsiineja, maitopurkin, kahvinkeittimen suodattimia, pölypusseja ja kimpun vaaleanpunaisia neilikoita. En ole aiemmin niitä ostanut, mutta neilikat näyttivät jotenkin suloisen virkeiltä.

Kotimatkalla katselin raitiovaunusta taivasta. Tummia pilviä kiisi vaaleampien pikkupilvien seassa. Pilvien reunat kultautuivat alhaalle vaipuneen auringon säteistä. En jaksanut kaivaa matkakirjaa ruokaostosten seasta vaan tyydyin pilvien tuijotteluun.