sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Joulumuistoja 2013


Joulua on vietetty mm. olohuoneen ikkkunasta avautuvaa harmaata maisemaa tuijotellen. Aamuisin taivaanrannan maalari maalaa maisemaa oranssiksi, mutta värit ovat joka aamu kaikonneet heti auringon noustua. Luulenpa, että tästä maisemaikkunasta on blogissani vastaisuudessakin kuvia. Nyt aurinko nousee Kulosaaren takaa, myöhemmin Herttoniemestä ja kesällä varmaankin Viikin suunnasta. Ikkuna on kooltaan lähes kaksi metriä kanttiinsa ja siksi se hallitsee aika tehokkaasti sisätilaa.

Rantapuistoa rakennettiin vielä joulukuun alussa, kun tein muuttoa. Rantaan on istutettu hopeapajuja ja terveleppiä. Hopepajut muodostavat kujanteen ja voin hyvin kuvitella jo, miltä myöhemmin tuntuu kävellä humisevien, toisiaan koskettavien oksistojen läpi.

Lämpötila on koko joulun tienoon ollut plussan puolella, meri on jäätön ja merivesi melko korkealla. Rannalla on ollut näihin päiviin asti sorsia ja kaksi valkoposkihanhea, joista toinen on siipirikko. Tänään sorsat ja enää toinen hanhista olivat meressä. 


Vähän saatiin jouluista tunnelmaa luotua sisälle. Tässä muutama kuva muistoksi ensimmäisestä joulusta tässä kodissa. Laatikoiden purku on edennyt hitaanlaisesti, koska on ollut muuta tekemistä kuten erilaisia viihdykkeitä, syömistä ja nukkumista. Laikotellakin on pitänyt. 

Hyvä siis, kun tuli jo sovittua siskojen kanssa tupareista. Ehkä saan vähän potkittua itseäni muuton viimeistelyihin...? Tytär on palannut tänään Suomeen ja huomenna vietämme viisistään jälkijoulua, esiuuttavuotta tai muuten vaan kallisarvoista yhteistä aikaa. 

5 kommenttia:

  1. Yhdellä ystävälläni on tuollainen valtava ikkuna viidennessä kerroksessa puistoon päin ja yli kaupungin. Varsinkin illalla kaupungin valot ovat niin vangitsevia, ettei ikkunan ääreltä malta vieras väistyä ollenkaan. Näkymällä on suuri merkitys. Vanhempieni pitäisi välttämättä muuttaa hissilliseen taloon, mutta heidän on vaikea luopua omasta panoraamanäkymästään kaupungin yli etelään.

    Hauskaa jälkijoulua ja esiuuttavuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkin ikkunoista näkyy valoja, muttei kaupungin silhuettia. Luulen, että omassa ikkunanäkymässä on hienointa juuri aamutaivas. Odotan kirkaampia aamuja. Vähän huono ilmansuunta minulle sen kannalta, etten ole mikään aamuvirkku. Rantapuiston vihertymistä keväällä on varmaan hienoa seurata. Menkäämme kevättä kohti siis, kun ei sitä luntakaan ole.

      Poista
  2. Kivaa, että sait tyttäresi Suomeen ja eiköhän tuo maisemakin valostu pian, toivotaan. Hyvää uutta vuotta sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina on onnellista, kun lapsi palaa kotimaahan. Hyvin hän pärjää maailmalla, mutta me äidit ollaan ikuisesti äitejä. Kiitos samoin, Kirjailijatar!

      Poista
  3. Kaunista on. Minulla on muuten samanlainen lasimalja, tuo missä sinulla tulppaaneja. Tänä vuonna tein siihen rosollin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!