Viime viikko oli tänä
talvena tutuksi käynyttä harmautta ja sumuista mustavalkoisuutta. Tänään
aurinko pilkisteli ohuen pilvipeitteen takaa. Vähätkin lumet näyttävät sulavan kovaa vauhtia eikä meren
jäälle enää uskaltaudu kuin jäänaskalein varustautunut pilkkijä.
Kävelimme Kumpulan
kasvitieteelisen puiston ja kampuksen maisemiin. Puiden oksistot risteilivät
sinisenharamaata taivasta vasten kauniin graafisina. Puutarha avautuu 1.5. ja ehkä menen heti silloin ostamaan kausilipun. Voin
sitten fiilistellä eri maanosien kasvillisuudesta lähipuutarhassa keväästä
syksyyn.
Kuulin talitiaisen virittelevän titityynsä ensimmäistä kertaa. Kevät?! Ainakin ajatukset painuivat jo kevään suuntaan. Ehkä voin kohta
lopettaa tämän vähälumisen talven ”lumipäiväkirjani” ja jatkuvan väsymyksen valituksen?
Ihmeellisesti pilkistää kevät mieleen heti, kun tulee vähänkään valoa ilman kovaa pakkasta. Vetisessä loskassa kävellessä hymyili tuntematon vastaantulija, että ihan kuin oltaisiin huhtikuussa!
VastaaPoistaKyllä ihan selvästi on keväistä titityytä ilmassa!
VastaaPoistaMinäkin kuulin keväisen titityyn viime viikolla! Päätin alkaa odottaa kevättä. Kyllä se sieltä tulee, kyllä talitintit tietävät :)
VastaaPoistaEilen olikin oikein keväinen aamu. Kävin siipan kanssa viemässä linturuokinnalle lisää ruokaa, siellä sirkutus oli aikamoinen =)
VastaaPoistaKiitos teille kivoista kommenteista. Kyllä se kevät tulla jollottelee, vaikka välillä ottaa vähän takapakkia.
VastaaPoista