maanantai 24. helmikuuta 2014

Pyörälapaset


Hidastelevien postausten perusteella voi jo aiheesta tulkita, että yksi postaaja on vissiin hyytynyt... Mut ei ole, täällä sitä vielä pihistään ja pinnistellään. Mielessä on monta aihetta, mutta työt haittaavat vieläkin harmillisesti muuta elämääni. Pientä valoa pilkottaa kuitenkin jo tunnelin päässä, luulisin ainakin.

Ajattelin matkia tänä vuonna Auli-siskoa, joka pitää blogissaan kirjaa lankojen kulutuksesta (lisäsin seurannan oikealla alimmaiseksi). Aulihan kuluttaa lankoja ihan ammattilaisen ottein, joten en suinkaan ryhdy kilpasille. Muuttaessani vuoden vaihteessa yksi kokonainen komerollinen täyttyi langoista, joten olisi vähän haastetta silläkin rintamalla. Tänä vuonna en ole ostanut vielä kerän kerää enkä vyyhdin vyyhtiä. Vaarana tosin on, että saatan lipsua ostamaan lisää lankoja, koska huomasin Vihreän Vyyhdin tekevän muuttoa työmatkan varrelle.

Kun näin pyöräaiheisten lapasten ohjeen, tiesin välittömästi kenelle voisin ne kutoa. Jouluksi jo aioin, mutta vasta hiljattain sain nämä valmiiksi.

Olen monessa asiassa aika suurpiirteinen, mutta kirjoneule on pakko tehdä TÄYSIN ja joka silmukan osalta ohjeen mukaan. Siinä ei sitten lipsuta silmukkaakaan. Lisäsin miehen kokoon viisi silmukkaa ohjeeseen verrattuna ja jouduin vähän ynnäilemään, joten matematiikan ikivanhat opinnot eivät ole ihan hukkaan menneet. Toisen käden lapasen neuloin ohjeen peilikuvana ja siinäkin riitti vähän pähkäilemistä. Telkkaria katsellessa olen alkuvunna kutonut saapassukat parille työkaverille, mutta niiden kutominen sujuukin sitten melkein silmät kiinni ja rutiinilla.


 Vanha valomainos on kuvattu
Sörnäisten MokoMarketista.

10 kommenttia:

  1. Todella kivat! Ja hienosti olet saanut pohjavärin kohdistettua molemmissa lapasissa samoille kohdille. Peilikuvana kirjoneuleen teko ei ole ihan helpoimmasta päästä, ja muutenkin neuloessa tulee aika paljon harrastettua matematiikkaa, sitä konkreettisinta sellaista - vieläkään en ole ihan varma, koska elämässä tulen tarvitsemaan niitä avaruusvektoreita ja paraabeleja, mutta ehkä niidenkin lukioaikainen opiskelu joskus vielä avautuu ;-D
    Neulominen on oikeastaan mitä mainiointa aivojen ja sormien jumppaa, ihan varmaan terveysvaikutteista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulominen on justa aivojen ja käsien yhteistoiminnan vuoksi suoranaista aivojumppaa. Mua rupesi noita silmukoita laskiessa melkein haukotuttamaan! Ensimmäisen asteen yhtälöä tarvitsen aika usein neuletöissä, avaruusvektoreita yms. en sentään.

      Poista
  2. Kärsivällisyyttä ja taitoa vaativat vanttuut. Jännä juttu, että olet hyvin paljon tehnyt nimenomaan kärsivällisyyttä vaativia käsitöitä (muistelen niitä Kaffe Fassetejakin, sekä kanavatöitä että neuleita). Minä taas saatan olla jossain muussa suhteessa kärsivällisempi, mutta en kyllä käsitöissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun (piilo)kärsivällisyys ilmenee juuri näissä käsitöissä. Jotenkin rakastan pitkiä vaativia haasteita, kuten kanavatöitä, joissa jokainen silmukka lasketaan kohdilleen.

      Poista
  3. Noita vanttuita ei tosiaankaan ole tehty televisiota katsellessa tai silmät kiinni! Ihmettelen aina, miten jollakin riittää kärsivällisyys kirjoneuleeseen. Nuorena opettelin kirjan mukaan tekemään kirjoneuletta ja virkkaamaan pitsiä ja se riitti mulle tietona, että pystyn siihen. Yhdeltä vanhalta tädiltä sain sitten mieluiset kirjoneulevanttuut joka jouluksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Multa jäisi joku sinun ruokaluomuksesi taas tekemättä. Kärsivällisyys taitaa olla vähän häilyvä käsite?

      Poista
  4. Voi kuinka kauniit sävyt olet loihtinut lapasiin! Mikään väri ei riitele. t. Piri

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!