Lammikossa?

Ajallessamme eilen kohti Gumbostrandin näyttelyä tuntui kuin olisi piipahdettu ulkomailla.

MK ihmetteli, että miten tämä tienpätkä on voinut jäädä ajamatta polkupyörällä, 

kun hän on luullut ajaneensa kaikki pikkutiet Helsingin Aurinkolahden ja Porvoon välillä. 

Näyttelyssä käytyämme ajattelimme tehdä pienen kävelylenkin ja nauttia kauniista maaseudusta. 

Aika pian alkoi näyttää siltä, että autolle ei löydy paikan paikkaa mistään 

rannan lähellä olevilta parkkialueilta. 

Törmäsimme kaikkialla selvällä suomenkielellä oleviin kieltoihin 

muuten umpiruotsinkielisessä ympäristössä: 

Jaahas. Tästäkö siis puhutaan kun puhutaan ankkalammikoista. 

Olemmeko nyt lammikossa eikä meillä ole täällä jalansijaa? 

Sipoossa ei näytä olevan tapana rakentaa yleisiä pysäköintialueita edes laajojen venelaiturien yhteyteen.

Jos pitää venettä laiturissa, pitää ilmeisesti vuokrata autopaikka maanomistajalta?

Täytyy siis pitää hyvät välit rannan asukkaisiin, jos omistaa kesämökin Sipoon saaristossa.

Veimme auton suosiolla näyttelytilan parkkiruutuun ja lähdimme rantatielle kävelylle. 

Tuli vähän ikävä sivumaku tähän paikkaan ja aloimme katsella tienvierustoja. 

Hyvinvoivalta näytti sielläkin. 

Missä on se avoin ja yhteisöllinen suomenruotsalaisuus?

 Kuvauksellisia varjoja on teiden vierustoilla. Kauniita rakennuksia en tohtinut kuvata.

Valkoposkihanhet eivät ymmärrä kieltotauluja. 

Nuo pienet pirulaiset ovat tulleet näillkin rannoille muina lintuina tallustelemaan  

ja nyhtämään ruohot nokkiinsa.

Antiikkia antiikkia-ohjelmassa vieraillut Leena Harkimo kertoi poikansa käyneen Gumbon koulua. 

Pieni kyläoulu pilkottaa kuvassa. 

Luulin, että tällaiset kyläkoulut on lakkautettu kaikkialla Suomessa? 

Vaan ei vissiin Sipoossa.
Tästä pisteet Sipoon kunnallispolitiikassa hääriville - pysäköintijärjestelyistä niitä ei heru.

Mertakin nähtiin. Ja lokkeja.