Viikko on ollut repalainen ja kiireinen. Huonosti nukuttuja
öitä ja monenmoista stressin aihetta. Kokouksia ja yksi seminaaripäivä. Liian vähän aikaa varsinaisten töiden tekoon. Blogiakaan en ole ehtinyt päivittää enkä
juuri lukea muidenkaan blogeja. Lähes joka ilta olen käynyt kuitenkin rantalepikössä kuuntelemassa satakielten konserttia.
Jokakeväisen yhtiökokouksen alla yhtiömme ”Monni, Pilli
& Pulla” ovat teroitelleet kynsiään. Onko todella niin, että joka
talossa ja porukassa on omat Monninsa, Pillinsä ja Pullansa? ”Pilli” asuu yläkerrassa ja muistaa
aina manita olevansa paitsi hyväntahtoinen ja lojaali, myös ystävällinen ja sovitteleva
henkilö. Tunnen hänet täysin päinvastaisena. Miksi hän muuten omaa totuuttaan niin painotetusti toistelisikaan? Kun näin hänet ensimmäistä kertaa, kiinnitin
heti huomiota harvinaisen vihaisiin silmiin. Intuitioni kehotti väistämään.
Väistinkin vähän, mutta en osannut kiertää tarpeeksi kaukaa.
Nyt olen onneksi vapaa kaikista yhtiön velvoitteista ”Monnia
ym" kohtaan. Olen saanut luottamustehtävistä
vastuuvapauden ja voin taas väistää reilusti toiselle kaistalle. Yhden illan jouduin kuitenkään
mätkimään vihaisilla linnuilla vihreitä possuja. Hyvä peli aggressioperäisen
stressin purkuun. Mainio suorastaan, havaitsin. Parempi mätkiä virtuaalisia possuja, kun mätkiä naapureita - henkisestikään.
Tänään lähdimme työkaverin kanssa töiden jälkeen Marimekon
kevätnäyttelyyn Espalle. Vaatteita esitteli joukko Kansallisbaletin tanssijoita.
Heidän liitelyään pitkällä lavalla oli ilo katsella. Asutkin näyttivät hyviltä
ja värikkyydessään hauskoilta. Oli aivan pakko huokaista ihastuksesta. Esityksen
jälkeen oli käveltävä kadun vastapäiselle puolelle ja ostettava lasisarjaan yksi uusi pikari. Olen ostanut niitä yksi kerrallaan vain koska ne ovat niin
houkuttelevia.
En todellakaan tarvitsisi enää pikarin pikaria. Pikari turhasta vastuunkannosta ja kiittämättömien eteen tehdystä työstä vapautumisen kunniaksi oli kuitenkin paikallaan. Samalla halusin pyyhkiä ”Monnin, Pullan ja erityisesti Pillin” kakat pois harteiltani!
En todellakaan tarvitsisi enää pikarin pikaria. Pikari turhasta vastuunkannosta ja kiittämättömien eteen tehdystä työstä vapautumisen kunniaksi oli kuitenkin paikallaan. Samalla halusin pyyhkiä ”Monnin, Pullan ja erityisesti Pillin” kakat pois harteiltani!
Ehdottomasti kannattaa ennemmin ostaa uusi pikari kuin syödä puoli pakettia jäätelöä! Sieltä ylähyllyltä voi heitellä rumimpia jo pois, näin ainakin ajattelin itse tehdä.
VastaaPoistaTunnustan, tarvitsin hieman myös lohtu-SUKLAATA! Hyvä idea, menköön vanhat kierrätykseen.
VastaaPoista