Omana päivänä herään
hitaasti, kuuntelen Bachia ja luen lehden sängyssä. Muistelen mielessäni äitiä,
jonka kuolemasta tulee pääsiäisenä kuluneeksi setsemän vuotta. Ulkona kaakattavat rannalle palanneet valkoposkihanhet. Jatkan saman
tien aamupäivänokosille.
Mämmiaamiasen nautin yhdeltätoista
vuoteessa kirjaa lukien. Ylös nousin yhdeltä iltapäivällä ja yöpaidasta luovuin
vasta kolmelta iltapäivältä. En olisi luopunut ollenkaan, mutta ulkona näytti
niin hivelevän keväiseltä. Niin siellä olikin ihanaa ja lämmintä.
Söin leipää ja hedelmiä. Ja pussillisen Kouvolan lakua. Vasta illan korvilla sanoin ensimmäisen
sanan jollekin, kun MK soitti. Tyttären kanssa tosin chattailtiin samalla kun päivitin
farmia, mutta sehän tapahtuu kirjoitetuin sanoin eikä äänihuulia käyttämällä.
Ihan itsekseni ja omineni
vietin tämän päivän. Ei tapahtunut yhtikäs mitään ja niin juuri oli
tarkoituskin. Vähän virkeämpää pääsiäistä toivotan teille!
Mämmiaamiainen kuulostaa hyvältä!
VastaaPoistaOlkoon pääsiäisen jatko yhtä leppoisaa.
Kiitos, mut ehkä vähän ryhdistäydyn - vähäsen ainakin.
PoistaKuulostaa oivalliselta luppopäivältä. Sellainen nollaa mukavasti ja saa hyvälle mielelle: päivä ihan itselle.
VastaaPoistaJuuri tuota verhokangasta olen kierrellyt Aalto-museon kaupassa vuoden verran ja miettinyt siitä paneeliverhoja keittiöön. Olen aina tykännyt tuosta kuosista; saa nähdä, jokohan saisin aikaiseksi:)
Tykkään myös tästä Sienna-kuosista enkä kyllästy siihen. Verho on uudessa ikkunassa vähän alimittainen ja teen uuden jossain vaiheessa. Vanha verho siirtyy pöytäliinaksi.
PoistaUpea päivä! Tuollaisia päiviä on hyvä viettää.
VastaaPoistaJoskus on tilaus tällaisille päiville ja onni on, kun voi olla vaan ainaisen tekemisen sijaan.
PoistaKuulostaa hyvältä. Joskus on ihanaa vain olla ja viettää lepopäivä.
VastaaPoistaKyllä oli minulle todellakin tarpeen riittävästi lepopäivää.
Poista