Matkailua kotikaupungissa

Teemme MK:n kanssa ”ulkomaanmatkoja” omin jaloin kotoisessa Helsingissä. Katsomme karttaa ja etsimme määränpään lähes summa mutikassa. Hyppäämme ratikkaan tai polkupyörien selkään ja lähdemme kokemaan. Lauantaina valitsimme kartalta kohteeksi Alppipuiston. Matka alkoi ratikkapysäkiltä kaupunginpuutarhan edestä. Tempauduimme välittömästi keskelle kaupunkikulttuuria: ihmisvirtaa, kaduilta kuuluvaa moottoripyörien pärinää, sinistä taivasta ja aurinkoa. Melkein kesää.

Lintsille pyrkijäöitä riitti. Uusi huimalta näyttävä laite on vasta koekäytössä, mutta vanhasta ja tutusta vuoristoradastakin irtoaa jännityksen tunnetta ja kiljuntaa. Kiipesimme Alppipuiston viereiselle kalliolle ihailemaan näkymiä. Emme olleet ainoita. 

Kallion huipulla oli yksi viime lauantaisen ravintolapäivätempauksen pop up-ravintoloista ja kohtuullisen paljon väkeä - ja koiria. Junat kiisivät ujeltaen kohti pohjoista, Lintsiltä kantautui kiljuntaa ja  puistosta kuului reggae-musiikki (Jukka Poika). Kaupungin ääniä.  Ihmiset näyttivät rennoilta ja hyväntuulisilta.

Kotimatka kulki vehreän puiston halki sinne, minne jalat kuljettivat. Päädyimme kaupunginmuseon Työväenasuntomuseoon. Kuusi erilaista hellahuonetta, koteja 1910 – 1950-luvuilta. Entiset asukkaat, monet tutut esineet ja aidon tuntuinen tunnelma kussakin miljöössä olivat mielessä vielä seuraavana aamunakin.