Aamun valoilmiö

MK:n kattamaa, täydellisyyttä hipovaa aamiasta syötiin aamupäivän harmaanhämärässä. Katselin kauniita teekupin pintaan heijastuvia valoja. Tuijotellessani mykkänä teekuppia MK ihmetteli, että mikä hätänä? No ei mikään ollut hätänä, mutta kamera piti kaivaa esiin käsilaukusta ja ikuistaa valoilmiö.

Aamun valoilmiö on peräisin tästä vanhasta, MK:n lapsuudenkodista peräisin olevasta kauniista valaisimesta.

Samat valot piirtyivät myös jugurttilusikkaan ja vesilasiin. Valo taittuu mielenkiintoisesti erilaisen materiaalin ja pinnan kohdatessaan.

Pyrin häätämään loput flunssan rippeet launtaina saunomalla. Yritin hengittää kauhkot täpötäyteen kosteaa ja lämmintä höyryä ja rykiä limat tiehensä oikein antaumuksella. Iltapäivällä harmaat pilvet väistyivät ja taivaalla pilkotti ilahduttavasti sinistä. Katot paljastuivat lumikerroksen alta rakenteet rytisten. Pihapolulle suli pälvi paljastaen haalean nurmikkopläntin. Jalkakäytävät olivat kotimatkalla lumisohjon ja hiekoitushiekan peitossa. Sörnäisissä vaihtaessani metrosta ratikkaan näin kevään ihka ensimmäisen lakaisinlakaisinkoneen! Kyllä kevät nyt etenee vauhdilla! Onneksi J