Ensimmäinen ’missä olit kun’ - muistoni liittyy Martin Luthet Kingin kuolemaan. Olin tuolloin vähän toisella kymmenellä ja aloin juuri tuossa iässä tiedostaa maailman epäkohtia, poliittisia jännitteitä, ihmisten eriarvoisuutta, nälänhätää...
Japanin tilanne selvisi minulle eilen vasta seitsemän aikaan illalla. Työpäivä oli kiireinen enkä töiden lomassa poikkeuksellisesti katsonut missään vaiheessa nettiuutisia. Aamulla neuvottelin asiakkaiden kanssa, päivällä tapasin tyttäreni keskustassa ja kävimme pikaisesti yhdessä lounaalla. Koko iltapäivän istuin yksin työhuoneessani, tein rästitöitä ja valmistelin ensi viikon hommia, vastailin ja lähetin sähköposteja. Olin siis ihan täydellisessä uutispimennossa. Töiden jälkeen menin ruokakauppaan ja ratikalla kotiin.
Tullessani kotiin huomasin talomme yhteistilassa paljon naapureita television äärellä. Kysyin heti, että mitä on tapahtunut? Sen jälkeen olen seurannut huolestuneena tilanteen kehittymistä.
Luonnonvoimien seurausta on myös se, että Vanhankaupunginlahdella kevät etenee, kuten oheisesta kuvasta näkyy. Hieman ontuva aasinsilta, mutta en parempaakaan keksinyt.
Minun ensimmäinen aiheeseen liittyvä muistoni on se kun Robert Kennydy murhattin ja olin silloin oppikoulun pääsykokeissa. Noista aikaisemmista, Matin Luthet Kingistä ja John Kennedystä en muista mitään. Nyt on taas poksahtanut pahasti, edellisen poksahduksen vuodelta 1986 muistan ihan selvästi, olin silloin raskaana ja pelästyin kun kaatosateessa kotiin pyörällä ajettuani ja kaatosateessa kastuttuani kuulin laskeumista ..
VastaaPoistaViikissä on nähty jo kiuru. Kuu kiurusta...
VastaaPoista-Aino
Minä menin eilen kahville joskus kolmen aikoihin. Siellä oli vain yksi työkaveri juomassa kahvia, ja hän kysyi, tiedänkö mitä maailmalla on tapahtunut. En tiennyt - mutta hän kertoi.
VastaaPoistaHianoo, että kumminkin kiuru on nähty Viikissä.