Olen pienestä pitäen ajatellut päivänkakkaraa nimikkokukakseni. Koulussa nimenikin oli englannintunneilla Daisy. Päivänkakkara on loppuun asti hiotussa muodossaan ja värien selkeydessä kiinnostava. Ilmankos se on innoittanut taiteilijoita kautta aikojen.
Olen nyt loman alussa ehtinyt tytustua paremmin Olympus PEN-järjestelmäkameraan, jonka ostin jo viime syksynä. Kyllä tämä on käytössä jämäkämpi ja vakaampi kuin Olympus XZ-1, jota olen käyttänyt aktiivisesti puolitoista vuotta. Saman valmistajan kameroissa on samanlainen softa, joten kameran käyttö on sinänsä entuudestaan tuttua. XZ-1:n linssin valovoima vaihtelevissakin olosuhteissa kuvattaessa on vertaansa vailla. Kooltaan pienempänä XZ-1 mahtuu vaikka taskuun ja kulkee sujuvasti mukana. PEN tuntuu pienikokoiseksikin järjestelmäkameraksi painavalta kaulassa kannettavaksi. No, tietysti hyvä teleobjektiivi painaa, onhan siinä sen verran painavaa hiottua lasia. Kameralaukku on siis välttämätön. Se tekee kuvaamisesta suunnittelmallisempaa, kameraa ei noin vain voi sujauttaa taskuun tai olkalaukun sivutaskuun.
Tässä aurinkoisena iltapäivän otoksia. Näitä ei ole muokattu kuvankäsittelyllä.
Sinullahan on kaksi mielenkiintoista kameraa. Siitä saa kummasti potkua kuvaamiseen, ei ihme kun täällä on niin hyviä kuvia ollutkin:)
VastaaPoistaTuo PEN on niin houkutteleva, ja vielä joskus minäkin hankin kevyemmän ja pienemmän järjestelmän. Silti taskukamerakin tarvitaan, ja sinulla on laadukas sellainen. Oma Canon Ixukseni ottaa riittävän hyviä kuvia muulloin paitsi auringossa. Totesin sen taas juhannuskuvista. Onneksi otin myös toisella osan kuvista.
Pyrin nyt kesällä perehtymään PEN:n mahdollisuuksiin. Helposti otan kuitenkin pienemmän mukaan reissuille. Valotus on ongelma minunkin ihan uudessa työkamerassani, Power Shotissa.
PoistaAh, ihanan valoisat Daisyt! Kukkakedot ovat nyt parhaimmillaan.
VastaaPoistaKiitos!
Poista