Kylässä Kekkosilla

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen asui perheineen Tamminiemessä kolmekymmentä vuotta. Rakennus on suunniteltu alkujaan kauppias Nissenin perheen huvilaksi (v 1904, suunnittelijoina Sigurd Frosterus ja Gustav Strengell). Myöhemmin huvila ajautui Nisseniltä rahamies Amos Andersonin omistukseen. A.A. puolestaan lahjoitti huvilan v. 1940 valtiolle ja nimenomaan presidentilliseen käyttöön, koska oli ystävystynyt presidentti Kallion kanssa. Seuraavat presidentit asuivat huvilassa vain satunnaisesti kesäisin ja Helsingin pommituksia paossa.  Huvilaa on korjailtu ja muutettu moneen otteeseen vuosien varrella. 

Jugend-tyyliä edustavan rakennuksen hienovarainen korjaus ja muutos Urho Kekkosen museoksi valmistui keväällä. Rakennuksen sisustus edustaa Kekkosen ajan tyyliä, kalustukseltaan ja pienesineistöltään eniten 1970-lukua. Aika retroa siis. Itsekin olen Kekkosen ajan kasvatti. 60- ja 70-luvut ovat vielä minullakin kohtuullisen hyvin muistissa.

Julkisivujen rappaus sai korjauksessa aiempaa vaaleamman, hennon punertavan sävyn. Kuvan portaikko johtaa rantasaunalle.

Edustussalissa otettiin vieraat vastaan. Tässä salissa on järjestetty mm. Kekkosen ”lastenkutsuja” eli nuorten poliitikkojen tapaamisia. Kaikkialla oli pienoisveistoksia, maljakoita, taiteilijaystävien tauluja ja muita lahjaksi saatuja esineitä. Flyygelikin on lahja, muistaakseni Itävallasta.

Tuttu työpöytäkin on esineistöltään lähihistoriaa. HPY:n Kekkoselle tekemässä erikoispuhelimessa oli pikavalintanäppäimet ja hadsfree-valmius. Kooltaan laite oli noin 40 x 50 cm. Tietokone ei tietenkään kuulunut Kekkosen ajan työpöydän rekvisiittaan. Presidentti ei kuulemma käyttänyt kirjoiruskonettakaan. Hän kirjoitti tekstinsä aina käsin, mieluiten mustekynällä. Käsiala oli kalenterimerkintöjen perusteella jämäkkää ja säännöllistä, mutta yllättävän pienikokoista.

Varsinkin keittiössä oikein huokuu 1970-luku. Katto on tumman ruskea ja seinät likaisen ruskenakellertävät. 

Kekkosen muutettua huvilaan Tamminiemen pihalle rakennettiin sauna ja adjutanttien tilat. Tamminiemen sauna on taatusti ollut monen poliittisen neuvottelun ja väännön näyttämönä. Saunassa tuoksui raikkaalta saunalta ja tervatuilta hirsiltä. Saunan yhteyteen oli myöhemmin rakennettu yritysmaailman Kekkoselle rakentama uima-allas. Miksikähän tätä ilmiötä tänään kutsuttaisiin...

Privaattipuoli sijaitsi toisessa kerroksessa. Myös kalusteissa näkyvät enemmän tai vähemmän sulassa sovussa kaikki Kekkosen vuosikymmenet ( 1950 - 1980).

Sylvi Kekkosen makuuhuneessa naisellisuutta edustaa kultaisen värinen nojatuoli ja rahi. Urho Kekkosen makuuhuoneessa oli tärkeällä sijalla työpöytä. Pöydän äärellä hän nautti kuulemma aamiaisen sanomalehtien lukemisen lomassa.

Museon opas kertoi, että nuoret vierailijat ovat erityisen kiinnostuneita Kekkosen historiasta. Yllätyin, ajattelin heidän ajattelevan Kekkosesta aikalaisineen, että EVVK.