Tänään olen viettänyt harvinaista arkivapaata. Heräsin
myöhään sulateltuani pojan eilen tekemää herkullista ”Muffin-topped winter beef
stew”- pataa. Tuhdissa padassa olivat mausteet ja lihan kypsyys justiinsa kohdallaan.
Harvinaisen hyvin pata maistui myös MK:lle, joka santsasi kokonaista kolme
kertaa.
Nuuhkin ja ihailen vielä eilen saamiani yllätysruusuja, niin isoja
ja komeita – ihan täydellisiä. Eilen postaamani liikutus siis jatkui vielä ruusuihinkin asti... Kiitos lähettäjälle!
Tänään käytiin MK:n kanssa keskustassa erilaisilla
asioilla. Vapaapäivä oli enemmän kuin tarpeellinen juuri tähän paikkaan. Sain monta asiaa hoidettua pois. Hankin mm. rannekellosta toista kuukautta sitten hyytyneen pariston tilalle uuden. Akateemisessa kirjakaupassa nuoret myyjättäret keskustelivat ostoksiani
paketoidessaan ja kuunnellessaan samalla kirjansa johdosta haastateltavaa Päivi Istalaa. ”En ole
koskaa kuullut tuollaisesta henkilöstä”, sanoi toinen. ”En minäkään, vaikka
kertoikin juuri olleensa koko kansan Istalan Päivi?” Minua hymyilytti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!