perjantai 11. lokakuuta 2013

Iloitsen!


Olen iloinen Alice Munron Nobelin kirjallisuuspalkinnosta. Itselläni on läheinen, mutta hieman ristiriitainen suhde novellikirjallisuuteen. Olen kirjoittanut aiheesta mm. täällä. Iloitsen erityisesti siksi, että vaikea, ehkä jopa vaikein (?) kirjallisuuden laji eli novellikirjallisuus palkittiin. Ja vielä Alice Munro, yksi suosikeistani!

Munroa saa pokkareinakin. Suosittelen lämpimästi lukemaan hänen teoksiaan. Novellit eivät aina aukene heti, mutta kestävät monta lukukertaa. Uudestaan lukemalla avautuu uusia näkökulmia. Teksti on hienoa ja Kristiina Rikmanin suomennukset ovat huippua nekin.

Mukavaa syksyistä viikonloppua, esimerkiksi laatukirjallisuuden parissa!

4 kommenttia:

  1. Ihan vähän hävettää tunnustaa, etten ole lukenut Alice Munrolta mitään. Sama tosin pätee moneen muuhunkin kirjallisuuden nobelistiin, mutta Munro sentään on tullut kirjaston hyllyssä vastaan. Ehkä seuraavalla kerralla älyän tarttua, kun muistan jonkun kehuneen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teeppä se! Uskoakseni et pety. Kaikkihan eivät kylläkään pidä novelleista. En minäkään aiemmin, kun en ihan tiennyt, mitä niiltä odottaa.

      Poista
  2. Kiitos suosittelusta! Täytyy tutustua.
    Jostain kumman syystä ihastuin novelleihin jo teininä. Silloin ihastuksen taisi tuoda Francoise Sagan. Nykyään nautin mm. Mika Waltarin novelleista, joita löytyy kirjahyllystä. Ja Karen Blixenin, ja monista muista. Novellit ovat kivoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi - varsinkin, kun pidät novelleista. Minä en niistä nuorempana tajunnut yhtikäs mitään.

      Poista

Kiitos kommentistasi!