Kuva on lainattu täältä.
Valmistaudun kirjoittamisella ja lukemisella höystettyyn
viikonloppuun. Seuraava kirjoittajaryhmän kokoontuminen lähestyy... Jälkimaistelen samalla vielä viime sunnuntain kirjamessujen antia.
Kuuntelin muutamaa oikein mielenkiintoista keskustelua ja ostin muutaman
kirjan. Huomaan, että olen pokkareiden kautta hiljakseen - vähän itsellenikin salaa - siirtymässä digi-kirjoihin. Jos vain uutuudet ilmestyisivät samanaikaisesti perinteisten kirjojen
ilmestyessä, ostaisin heti tiedostot kirjojen sijaan. Ryhtyisin luullakseni tabletti-lukijaksi?
Kyllä minäkin tykkään pitää kirjoja käsissäni, hypistellä,
plärätä, selailla ja nuuhkia niitä. Mutta haluan hankkia perinteisessä
muodossaan enää vain KAUNIITA kirjoja. Mitä teen esimerkiksi Sofi Oksasen ”kyyhkyskirjalla”
käsissäni? Se on ulkoasultaan suorastaan vastenmielinen. Niin ruma, että siihen
tuntuu ikävältä tarttua. Sisältökään tuskin on sinänsä kaunista, niin ounastelen edellisten kirjojen perusteella. Vaikuttaviahan SO:n kirjat toki ovat. Kansien pitää luonnollisesti olla sopusoinnussa kirjan sisällön kanssa. Kyllä karu tai rujokin voi olla kaunista. Entä väkivaltainen? Voiko sitä visualisoida kauniisti tai edes laadukkaasti? Mihinkähän LIKE ja SO oikein ovat kansilla pyrkineet? Onko joku oivaltanut? Oho, tuli kamalasti kysymyksiä, toivottavsti myös vastauksia...
Kirjan kauneuteen vaikuttaa kansi, nidonta, typografia, mahdollinen kuvitus, paperin laatu jne. Ja pienet viimeistellyt yksityiskohdat. Kaikki edellä mainittu on
kohdallaan kirjamessuilta ostamassani ja moneen kertaan kirjakaupoissa pläräämässäni kirjassa 20+12 MUOTOILUTARINAA
HELSINGISTÄ. Se voittikin viime vuonna kauneimpien kirjojen tietokirjojen sarjan. Ostin
myös kaksi muuta kaunista kirjaa, mutta en voi paljastaa niitä ennen joulua.
Silloin joku onnellinen löytää kirjat lahjapaperin sisältä. Ja ehkä nämä kirjat valitaan vuoden 2012 kauniiden kirjojen sarjaan?
Romaanit ostin pokkareina.
Kolme pokkaria maksoi 12 euroa. Niin pitkälle en ole vielä edennyt, että olisin perehtynyt digi-kirjojen tarjontaan ja hintoihin.
Hyvää kirjoittamis- ja lukemisviikonvaihdetta! Minä meinaan pitää löhöviikonlopun, paitsi tänään menen katsomaan Danskua. Totta se mitä sanot krjojen kansisista, en ole tullut ajatelleeksi. En ole hankkinyt SO:n kirjaa, olen vain hypistellyt ja hiukan selaillut. Kun kirjat ovat hyllyssä, niistä näkyy vain selkä. Miksiköhän selät ovat keskimäärin niin nuhruisen ja haalean värisiä? Vai ovatko vain haalistuneet hyllyssä. Jos kirjojen selän perusteella valitsisin kirjoja, kaunein kirja hyllyssäni on Käytöksen kultainen kirja (leveä punainen nahkaselkä, kultakoristeluja). Muista erottuvia ovat myös Aaro Hellaakosken runot, Stalin, Vuosisadan kronikka, Mik Waltarin Ihmiskunnan viholliset (Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kirja), Maijan keittokirjat (3 kpl), Löydä tie keveään oloon, pari salaattikirjaa ja Otavan Keltaisen kirjaston kirjat. Niin ja lisäksi mielenkiintoiset selät on Mankellin Wallander-sarjan kirjoilla - kun ne ovat rivissä, ne muodostavat keskenään tekstin.
VastaaPoistaOsuva näkökulma tuo selkämysten pohdinta. Mulla on eniten valkoselkämyksellisiä kirjoja ja toiseksi eniten sinisävyisiä. Mulla on Hellakosken kootuissa runoissa (äidin perintöä) myös kaunis selkämys ja kullan värisiä kirjaimia.
PoistaDigikirjaan siirtyminen on mulle ainakin kovan väännön takana, sitä ei voi tietää ennen kuin on kokeillut käytännössä. En siis ole.
VastaaPoistaLäppärin ruudun tuijotus ja puhelimella runsas selaaminen aiheuttaa kuitenkin kaikenlaisia haittoja, niska- ja silmäoireita, että en siksi hanki iPadiakaan, vaikka haluaisin muuten kovasti. Mitenkähän taustavalo vaikuttaa virkeyteen? Piristääkö se aivoja liikaa illalla sängyssä lukiessa? Kirjaan voi nukahtaa;)
Kyllä se on mullakin. Siirrän asiaa pokkareita ostamalla. En viitsisi enää lisätä kirjojen osutta kotona ja ainoa keino taitaa olla iPad tai erityinen digitaalinen lukulaite. Olen katsellut niitä ihmisillä ratikassa eikä niissä ole taustavalaloa. Näyttävät silmäystävällisiltä, vaikka ei mulla ole kyllä omaa käyttökokemusta...
PoistaOlen kyllä niin visuaalinen ihminen, että kirjahyllyyn ostelen pääsiassa vanhoja kirjoja, joissa on erityisen kaunis kansi :) edellisen postauksen keitto nosti veden kielelle, on se kumma miten ilmojen viiletessä keitot nousevat arvoon arvaamattomaan ja ovat parasta ruokaa :) oikein mukavaa viikonlopun jatkoa.
VastaaPoistaMunkin kauneimmista kirjoista taitaa osa olla äidiltä perittyjä. Taidekirjat ovat usein myös kauniita ja käsityökirjat värikkäitä.
Poista